Kotka rakentaa 15 milj. euroa maksavan uuden rampin Jumalniemeen ja ajattelin yrittää suunnata ajatustoimintaa tämän alueen muihinkin mahdollisuuksiin. Miksi? Koska 15 miljoonan ramppi on kallis, jos se tarjoaa vain kulkuyhteyden sellaiseen - rakenteellisesti epäonnistuneeseen - kauppakeskukseen - kuin Jumalniemi tällä hetkellä on. Kaupat ovat irrallisia- kaukana toisistaan - ihmiset rämpivät sateessa ja tuiskussa - tai ajavat autolla - parkkipaikalta toiselle ja kaupasta toiseen. Ei hyvä.
Kaupungin johto tuijottaa mielestäni liikaa vain kantasataman suuntaan. Tosiasia on, että tässä kaupungissa on E18 varressa todella kehitettävän arvoinen paikka. Kyllä - se on maanomistuksellisesti haastava- koska maapläntit nykyisten kauppojen alla ovat sekaomistuksessa - Varma, Kesko jne aikanaan tehty tyhmästi ja myyty maat liikkeiden alla ja ilmeisesti joukkoon liittyy vielä yksi uusi piakkoin. Näitä vartenko yksinään ramppi rakennetaan?
On liian helppoa katsoa asioita vain tavarakauppiaiden rahoittamien hankkeiden kautta. Lisää osaamista ja avarakatseisuutta muidenkin mahdollisuuksien suuntaan tarvitaan paljon. Meillä on osaajia ja omiakin harkimoita. Minä tiedän ainakin yhden - joka suunnitellut paljon ja kaikenlaista sekä Kotkassa, Suomessa että naapurissamme Pietarissa mm. jääkiekon mm-kisoja varten rakennetun uuden suuren hallin ja paljon muuta. Aluksi oli vain pieni suunnittelutoimisto ja yksi sinnikäs, erittäin hyvän liikemiesvaiston omaava mies. Hän aloitti pienestä ja kasvatti ideaansa vähän kerrallaan- ja mikä tärkeintä - yhteistyössä muiden yrittäjien kanssa.
Hjallis Harkimo kävi (on minulle jälkeenpäin kerrottu) Kotkassa taannoin toteamassa että hänen mielestään tänne ei kannata AREENAA rakentaa. Kävi, plokkasi tästä tiedosta (aivan liian ison) palkkionsa ja lähti. Hän oli varmaankin rehellinen. En minäkään suosittelisi uuden vastaavan ja samanlaisen areenan rakentamista oman MEGA-hankkeeni viereen.
Meidän on käytettävä mielikuvitusta ja omia liikevaistojamme, osaamistamme, niitä resursseja, joita kaupungissamme on ja suunniteltava oma AREENAmme omilla ehdoilla.Saattaapa hyvinkin olla, että tässä tarvitaan myös kaupungin ulkopuolista asiantuntemusta, mitä tulee erityisosa-alueisiin. Kuten vanha opettajani aina sanoi: "Ei sinun tarvitse itse aina kaikkea tietää, kunhan opit, mistä sitä tietoa saa hankittua!"
Kotkan AREENA voisi olla aluksi vaikka pienempikin – ehkäpä kilparatsastukseen (venäläisetkin rakastavat hevosia) ja/tai konsertteihin sopiva ... ei välttämättä yhtä megalomaaninen kuin Hartwall – areena, mutta alusta asti rakennettu ajatuksella – että TÄTÄ VOI LAAJENTAA TULEVAISUUDESSA ... Aloittaa tulee kuitenkin jostakin – eikä seistä tumput suorassa - kun muut ympärillä (Pyhtää, Lappeenranta, Hamina) tekevät. Meidän kulttuuritarjontamme (laajasti ymmärrettynä) on aivan liian sirpaleista, sijaitsee siellä täällä ja enimmäkseen kotkansaarella, kun asukkaiden suuri osa asuu kuitenkin muualla. Saarelle ollaan viime vuosina rakenneltu sellaista pientä ja suljettua "onnelaa", jossa eläkeläisillä on hyvä olla. Paljonko on satsattu puistoihin, patsaisiin, Vellamoon, Maretariumiin, väkisin kotkansaarelle tungettuun Pasaatiin toriparkkeineen?
Ajattelen tällaista hanketta myös kuntarajat ylittävänä YHTEISPROJEKTINA – harjoittelua tulevia yhdistymisiä (epäilemättä tulevat ennemmin tai myöhemmin) varten. Pyhtää- Kotka-Hamina. Olemmeko jo kasvaneet yli sellaisen "kyläpolitiikan" tekemisen, että näemme YHTEISTYÖN mahdollisuudet koko kaakonkulmaa hyödyttävinä. Minä ainakin toivon sekä Pyhtään tuulitunnelille että Kouvolan Tykkimäelle ja Lappeenrannan teatterille menestystä. Se ei ole meiltä pois, vaan päinvastoin tuo jotain lisää koko seudulle.
KUKA pyörittäisi toimintaa kun Areena on valmis ? - on ydinkysymys.
No, tässähän olisi konkreettista TYÖTÄ ja HAASTEEN PAIKKA kaikille matkailun kehittämiseksi toimiville pikkuorganisaatioille YHDESSÄ. Meillä on monia toimijoita – on kaakko135 -hanke, on Cursoria ja on jokaisessa kunnassa oma matkailun edistämistä hoitava organisaatio jne.
Osaisivatko nämä NYT ajatella suurempia tulevaisuuden kannalta ja asennoitua siihen, että tekisivätkin tästä AREENASTA yhteisen uuden tulevaisuuden työkentän ja hoitaisivat sitä – ihan ammattimaisesti – hankkien ohjelmaa, vuokraten tiloja – siellä voi olla pienempiäkin tiloja erilaisia harrasteita vasten – ja elokuvateatteri iltaisin jne jne .
Lieneekö liian vaikea tehtävä kaupunkimme ja sen lähikuntien omien matkailuihmisten hoidettavaksi? Kyettävä toimimaan ammattimaisesti, yrityselämän ehdoilla, tuottamaan tapahtumia ym. Siinä olisi työpaikkojakin tarjolla monelle. Eikä nyt voida valita niin sanotusti suojatyöhommiin jollekulle mieleisiä naisia/miehiä, vaan on valittava ne, joilla on KYKYÄ OPPIA JA LUODA MENESTYSTÄ.
Jumalniemen nykyiset kauppaliikkeet saisivat tästä tukea omalle toiminnalleen – ehkä tulisivat hyvinkin mielellään hankkeeseen mukaan – sponsoreina –osakkaina –vai miten? Kaikki suunnitellaan etukäteen business-planissa.
Nyt vaikuttaa minusta lähinnä siltä, nämä paikalliset eri toimijat matkailun saralla – keksivät kukin tahollaan polkupyörää uudestaan pienillä budjeteilla kukin... ja rahat loppuvat heti kun on saatu uusi paperiesite painosta ulos.
näin ajattelen – suunnilleen – ja paljon muutakin...
Tarja Bohm 10.3.2013 Kotka
Kaupungin johto tuijottaa mielestäni liikaa vain kantasataman suuntaan. Tosiasia on, että tässä kaupungissa on E18 varressa todella kehitettävän arvoinen paikka. Kyllä - se on maanomistuksellisesti haastava- koska maapläntit nykyisten kauppojen alla ovat sekaomistuksessa - Varma, Kesko jne aikanaan tehty tyhmästi ja myyty maat liikkeiden alla ja ilmeisesti joukkoon liittyy vielä yksi uusi piakkoin. Näitä vartenko yksinään ramppi rakennetaan?
On liian helppoa katsoa asioita vain tavarakauppiaiden rahoittamien hankkeiden kautta. Lisää osaamista ja avarakatseisuutta muidenkin mahdollisuuksien suuntaan tarvitaan paljon. Meillä on osaajia ja omiakin harkimoita. Minä tiedän ainakin yhden - joka suunnitellut paljon ja kaikenlaista sekä Kotkassa, Suomessa että naapurissamme Pietarissa mm. jääkiekon mm-kisoja varten rakennetun uuden suuren hallin ja paljon muuta. Aluksi oli vain pieni suunnittelutoimisto ja yksi sinnikäs, erittäin hyvän liikemiesvaiston omaava mies. Hän aloitti pienestä ja kasvatti ideaansa vähän kerrallaan- ja mikä tärkeintä - yhteistyössä muiden yrittäjien kanssa.
Hjallis Harkimo kävi (on minulle jälkeenpäin kerrottu) Kotkassa taannoin toteamassa että hänen mielestään tänne ei kannata AREENAA rakentaa. Kävi, plokkasi tästä tiedosta (aivan liian ison) palkkionsa ja lähti. Hän oli varmaankin rehellinen. En minäkään suosittelisi uuden vastaavan ja samanlaisen areenan rakentamista oman MEGA-hankkeeni viereen.
Meidän on käytettävä mielikuvitusta ja omia liikevaistojamme, osaamistamme, niitä resursseja, joita kaupungissamme on ja suunniteltava oma AREENAmme omilla ehdoilla.Saattaapa hyvinkin olla, että tässä tarvitaan myös kaupungin ulkopuolista asiantuntemusta, mitä tulee erityisosa-alueisiin. Kuten vanha opettajani aina sanoi: "Ei sinun tarvitse itse aina kaikkea tietää, kunhan opit, mistä sitä tietoa saa hankittua!"
Kotkan AREENA voisi olla aluksi vaikka pienempikin – ehkäpä kilparatsastukseen (venäläisetkin rakastavat hevosia) ja/tai konsertteihin sopiva ... ei välttämättä yhtä megalomaaninen kuin Hartwall – areena, mutta alusta asti rakennettu ajatuksella – että TÄTÄ VOI LAAJENTAA TULEVAISUUDESSA ... Aloittaa tulee kuitenkin jostakin – eikä seistä tumput suorassa - kun muut ympärillä (Pyhtää, Lappeenranta, Hamina) tekevät. Meidän kulttuuritarjontamme (laajasti ymmärrettynä) on aivan liian sirpaleista, sijaitsee siellä täällä ja enimmäkseen kotkansaarella, kun asukkaiden suuri osa asuu kuitenkin muualla. Saarelle ollaan viime vuosina rakenneltu sellaista pientä ja suljettua "onnelaa", jossa eläkeläisillä on hyvä olla. Paljonko on satsattu puistoihin, patsaisiin, Vellamoon, Maretariumiin, väkisin kotkansaarelle tungettuun Pasaatiin toriparkkeineen?
Ajattelen tällaista hanketta myös kuntarajat ylittävänä YHTEISPROJEKTINA – harjoittelua tulevia yhdistymisiä (epäilemättä tulevat ennemmin tai myöhemmin) varten. Pyhtää- Kotka-Hamina. Olemmeko jo kasvaneet yli sellaisen "kyläpolitiikan" tekemisen, että näemme YHTEISTYÖN mahdollisuudet koko kaakonkulmaa hyödyttävinä. Minä ainakin toivon sekä Pyhtään tuulitunnelille että Kouvolan Tykkimäelle ja Lappeenrannan teatterille menestystä. Se ei ole meiltä pois, vaan päinvastoin tuo jotain lisää koko seudulle.
KUKA pyörittäisi toimintaa kun Areena on valmis ? - on ydinkysymys.
No, tässähän olisi konkreettista TYÖTÄ ja HAASTEEN PAIKKA kaikille matkailun kehittämiseksi toimiville pikkuorganisaatioille YHDESSÄ. Meillä on monia toimijoita – on kaakko135 -hanke, on Cursoria ja on jokaisessa kunnassa oma matkailun edistämistä hoitava organisaatio jne.
Osaisivatko nämä NYT ajatella suurempia tulevaisuuden kannalta ja asennoitua siihen, että tekisivätkin tästä AREENASTA yhteisen uuden tulevaisuuden työkentän ja hoitaisivat sitä – ihan ammattimaisesti – hankkien ohjelmaa, vuokraten tiloja – siellä voi olla pienempiäkin tiloja erilaisia harrasteita vasten – ja elokuvateatteri iltaisin jne jne .
Lieneekö liian vaikea tehtävä kaupunkimme ja sen lähikuntien omien matkailuihmisten hoidettavaksi? Kyettävä toimimaan ammattimaisesti, yrityselämän ehdoilla, tuottamaan tapahtumia ym. Siinä olisi työpaikkojakin tarjolla monelle. Eikä nyt voida valita niin sanotusti suojatyöhommiin jollekulle mieleisiä naisia/miehiä, vaan on valittava ne, joilla on KYKYÄ OPPIA JA LUODA MENESTYSTÄ.
Jumalniemen nykyiset kauppaliikkeet saisivat tästä tukea omalle toiminnalleen – ehkä tulisivat hyvinkin mielellään hankkeeseen mukaan – sponsoreina –osakkaina –vai miten? Kaikki suunnitellaan etukäteen business-planissa.
Nyt vaikuttaa minusta lähinnä siltä, nämä paikalliset eri toimijat matkailun saralla – keksivät kukin tahollaan polkupyörää uudestaan pienillä budjeteilla kukin... ja rahat loppuvat heti kun on saatu uusi paperiesite painosta ulos.
näin ajattelen – suunnilleen – ja paljon muutakin...
Tarja Bohm 10.3.2013 Kotka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti