Media on muuttunut vallan vahtikoirasta politiikan tekijäksi

Professori Juha Siltalan mukaan 85%  medioista Suomessa on yksityisessä omistuksessa. Siltalan mielestä mediakeskustelumme on ”berlusconimaista” , sen tarkoitus on valvoa tiettyjä intressejä ja sillä on oma agendansa. Näin on. Medioiden yksityinen omistus tarkoittaa myös sitä, että lehtien agenda noudattaa omistajien tahtoa. Sitoutumatonta lehdistöä ei ole olemassakaan.

Asioiden ja tapahtumien taustoihin ja analysointiin ei ole medialla aikaa. Kaiken tiedotuksen on tapahduttava nopeasti, välittömästi ja ennen kaikkea maksimaalisesti huomiota herättävällä ja myyvällä tavalla. Tämä johtaa yhä mustavalkoisempaan ja kärjistetympään tiedottamiseen.

Suomen hallinnon ja kansalaisten yhteinen tietoportaali verkossa (Demokratiatietopankki) toteaa: "Nykyään valtamediat ovat suureksi osaksi liikeyhtiöitä, joiden tavoitteena on tuottaa voittoa omistajilleen. Tiedotusvälineille onkin hankala kysymys, onko niiden perimmäinen olemassaolon tarkoitus ainoastaan voiton tekeminen vai jokin muu, yhteiskunnallisempi syy, esimerkiksi tiedon lisääminen tai epäkohtiin puuttuminen."

"Ongelmaksi muodostuu, että median todellisuus vaikuttaa helposti koko todellisuudelta. Asiat, ihmiset tai ajatukset jotka eivät pääse läpi mediassa, muuttuvat helposti näkymättömiksi. ”

Tällaista taktiikkaa noudatetaan esimerkiksi silloin, kun vaikkapa Vasemmistoliiton esittämät ajatukset pääsevät vähemmän esille kuin esimerkiksi Paavo Arhinmäen punaiset tennarit.  Tiedottamisesta tulee viihteellistä ja pinnallista.

Asiatietoa tarjoillaan usein aivan kuin jatkokertomuksen muodossa toistamalla tiettyä uutista niin, että sen (ja halutun mielikuvan) välittyminen menee perille.
 

Meitä hallitaan myös peloilla. Meille luodaan valtamedian (erityisesti keltaisen lehdistön) avulla erilaisia uhkakuvia. Esimerkiksi, että Venäjä olisi meille yhtäkkiä ainoastaan suuri uhka tai, että maahanmuuttajat olisivat syypäitä kaikkiin Suomen ongelmiin, kuten tietty äärioikeistolainen perussuomalainen joukko väittää. Perussuomalainen populismi ruokkii mediaa kädestä ja saa haluamiaan räväköitä otsikoita. Faktat ja asiatieto jäävät sivuun, koska ne eivät myy.  

 Yhtä tärkeää kuin se, mistä kerrotaan, on se mistä vaietaan. Ikävät ja epäkaupalliset aiheet jäävät helposti marginaaliin.  Paperilehdet taistelevat olemassaolostaan. Toivottavasti eivät laadun kustannuksella.

Tarja Bohm, Vasemmistoliiton ehdokas eduskuntavaaleissa 2015
Kotka, Kaakkois-Suomen vaalipiiri

Kansalaisaktiivisuus kannatti - Luontoarvot voittivat Kotkan Itärannassa 16.2.2011

Eräänä lokakuun aamuna 2008 liikuin koirani kanssa Kotkan Itärannan ja Äijänniemen lähimetsässä ja havaitsin, että siellä oli alettu pystyttää outoja tontinmerkkejä, vaikka alueen kaavoituksesta ei ollut vielä tehty päätöksiä. Tulin kotiin ja tuohtuneena kirjoitin siltä istumalta paikallislehteen kirjoituksen, jossa kutsuin sekä päättäjät, että asukkaat koolle paikan päälle tutustumaan alueeseen ja keskustelemaan asiasta. En arvannut, että tästä käynnistyisi spontaani kansanliike ja noin 2,5 vuotta kestänyt taistelu arvokkaan harjualueen, lähimetsän, kaikille vapaiden rantojen ja virkistysalueen puolesta.

Metsäalue on A. Ahlström Oy:n omistama 74 ha:n metsäinen ja arvokas hiekkaharjualue, joka on kaupunkimme asukkaille tärkeä virkistysalue, mutta jota uhkasi kaavoittaminen kalliiksi ja suuriksi rantatonteiksi, joille suunniteltiin ökytalojen täyttämää luksusasuinaluetta.

Käynnistimme kansanliikkeen vapaiden rantojen ja alueen luontoarvojen puolustamiseksi. Keräsimme nimiä adressiin, kirjoitimme lukemattomia vetoomuksia päättäjille ja lehtiin, annoimme haastatteluja eri medioille TV mukaan luettuna, avasimme projektille kotisivut, joilla toimme esiin faktoja ja perusteluja, tutkimme lakipykäliä koskien luontoarvoja sekä kaavoituksen kiemuroita, kävimme neuvotteluja päättäjien, luontojärjestöjen, ympäristöviranomaisten kanssa. Papereita ja karttoja kertyi muutama mapillinen, kirjoituksia, tiedostoja, kuvia ja muuta materiaali aivan mieletön määrä.

Välillä tuntui turhauttavalta huomata miten vähän monet rahan valtaa yli kaiken kunnioittavat poliitikot välittivät meidän asukkaiden esittämistä faktoista, jopa luontoa ja kaavoitusta koskevasta lainsäädännöstä. Meitä väheksyttiin, meille ei aina välitetty vastata, meidät koetettiin vaikenemalla tehdä näkymättömiksi, mutta me emme antaneet periksi.

Onneksi saimme myös puolustajia ja tukea paitsi laajalti koko kaupungin alueen asukkailta, myös paikallisilta ympäristö- ja luontojärjestöiltä. Pitkä taistelu päättyi lopulta luontoarvojen ja asukkaiden voittoon hallinto-oikeuden päätöksellä 16.2.2011 ja suunniteltu kaava kumottiin.

Tällä hetkellä harjumetsäalue on meille asukkaille entistäkin rakkaampi virkistysalue, jossa ahkerasti käytettyjä polkuja risteilee sinne tänne, jossa kerätään marjoja ja sieniä, jossa voi tavata oravia, rusakoita, monenlaisia lintuja, jopa ketun tai vähemmän suositun supikoiran. Kauniit merimaisemat rannoilta ovat ahkerasti kuvattuja kohteita.     

Tiedän, että useilla paikkakunnilla on käyty ja käydään tälläkin hetkellä vastaavia taisteluja, joissa vastakkain ovat luontoarvot, asukkaiden oikeus ja toive säilyttää arvokkaita rantoja ja virkistysalueita kaikille vapaina kulkea, ja toisella puolella rahanahneus ja tarve nähdä luonto aina ja kaikkialla ainoastaan rahan tuottamisen välineenä. Itselleni tämä oli erittäin rankka mutta opettavainen kokemus, joka teki minusta peräänantamattoman taistelijan sen puolesta, että meillä asukkailla tulee olla oikeus vaikuttaa kaupunkimme ja asuinalueidemme suunnitteluun.

Koko tarinan voit lukea kotisivuilta www.proaijanniemi.net

Tarja Bohm, kieltenopettaja FM
Pro Äijänniemi -kansalaisliikkeen käynnistäjä ja vetäjä
Kotkan kaupunginvaltuutettu 2013-2016
Kaupunginhallituksen varajäsen ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen
Vasemmistoliiton ehdokas eduskuntavaaleissa 2015