Säästettävä on, mutta miten ja mistä

Meille päättäjille Kotkassa tarjotaan pääasialliseksi säästömenetelmäksi punakynää käteen, jolla meidän toivotaan viivaavan yli palveluja, joista voitaisiin luopua.  Valitettavaa on, että tämä lähtökohtainen tarkastelutapa ei paranna kaupungin omien palvelujen tasoa, vaan heikentää sitä. Oletetut säästötkään eivät kestä kokonaistarkastelua.  

Meitä ohjaillaan liikaa siihen, että säästöjä tehdään viivaamalla yli kokonainen palvelu (esim. Karhulan muistisairaala) tai vähentämällä henkilökuntaa, kun sen sijaan olisi tarkasteltava palvelujen sisältöä, mahdollisia päällekkäisiä toimintoja ja esimerkiksi sitä, ohjataanko vaikkapa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvitsijat suoraan oikeaan palveluun?

Esim. käydessämme päättäjien kanssa keskustelemassa henkilökunnan kanssa pitkäaikaistyöttömiä palvelevassa yksikössä (Väylä), tuli henkilökunnalta lukuisia konkreettisia ehdotuksia, joiden korjaus tuo säästöjä ja järkeistää toimintoja.

Olen varma siitä, että monen muunkin palveluorganisaation sisällä on tietoa ja osaamista siitä, kuinka toimintoja voidaan kehittää ja siten saada säästöjä.  Väylän henkilökunnan esittämät kysymykset ja toiminnan parannusehdotukset on viety edelleen palvelujohtajalle, jonka vastaus oli: ”kiitos, olemmekin juuri palkkaamassa konsultit tutkimaan tätä asiaa”.

En ymmärrä, miksi kaupungin omat virkamiehet yhteistyössä kunkin organisaation kanssa eivät pysty itse tällaisia hyvin konkreettisia ongelmakohtia käymään läpi, ilman kulloinkin 30.000 eurolla palkattavaa ulkopuolista konsulttia.  Konsulttityön hinta tehtävässä kuin tehtävässä tuntuu olevan lähes aina tuo 30.000 €, johon summaan asti virkamiehen päätäntävallassa on konsulttisopimusten solmiminen. Konsulttipalkkiot hukutetaan sitten hallinnon kokonaiskuluihin.

Pyynnöistä huolimatta selvitystä konsulteille maksettujen palkkioiden määristä vuositasolla emme ole pyynnöistä huolimatta koskaan saaneet.

Säästöjä on saatu aikaan suurimmalta osin väkeä vähentämällä. Suuri osa irtisanotuista on joutunut työttömyyskortistoon, jolloin tämä ei ole kaupungille säästöä.   

Vetoan valtuustoryhmiin, jotta yhdessä päättäjinä ottaisimme enemmän ohjia omiin käsiimme. Nyt tilanne vaikuttaa kovin kokoomuslinjaiselta ja se ei ole erityisesti pienituloisten asukkaidemme edun mukaista

Ukrainan ja Suomen pysyttävä NATON ulkopuolella

Medialla ei ole aikaa tapahtumien taustojen tutkimiseen ja syvempään analysointiin. Tiedotuksen on tapahduttava nopeasti, välittömästi ja ennen kaikkea maksimaalisesti huomiota herättävällä ja myyvällä tavalla. Lähteinä käytetään yksiä ja samoja uutiskanavia. Tämä johtaa yhä mustavalkoisempaan, kärjistetympään ja yksipuolisempaan tiedottamiseen, mikä näkyy myös tiedotuksessa Venäjän ja Ukrainan tapahtumista.

Meitä hallitaan peloilla. Meille luodaan valtamedian ja erityisesti keltaisen lehdistön median avulla kuvaa esimerkiksi siitä, että Venäjä on nyt ainoastaan uhka, suuri karhu, jota pitää pelätä. Kunhan ei vain kävisi niin, että syöksytään karhua karkuun ja suoraan suden suuhun (NATO).

Venäjän rajalla, kuten ei Suomenkaan puolella, ei ole tankkeja eikä sotakaluston suurta keskittymää. Kuvitelkaa, mikä olisi tilanne, jos Suomi kuuluisi NATOon? Silloinhan itärajastamme tulisi erittäin tiukka ja sotakalustoa olisi paljon molemmin puolin rajaa.  Tällainen uhkakuva on paljon pelottavampi kuin nykytilanne, jossa meillä on hyvät suhteet niin itään kuin länteenkin.

 Mihin on kadonnut venäjäntuntemuksemme, josta olemme aina ylpeilleet? Onko uusi sukupolvi sokeutunut sille tosiasialle, että Venäjä tulee aina olemaan rajanaapurimme? Uusi päättäjäsukupolvi tuntuu NATO-kiihkon vallassa olevan Stubbin lailla hurmaantuneen liiaksi amerikkalaisesta maailmanherruutta tavoittelevasta politiikasta. Onneksi tasavallan presidentillä ja ulkoministerillä tuntuu sentään olevan ajatukset maamme turvallisuudesta vielä maan pinnalla. 

 En puolustele Venäjän toimia, Kansainvälisiä lakeja on noudatettava. Venäjä näkee kuitenkin tilanteen NATOn laajentumispyrkimyksenä ja vastustaa Naton laajenemista entiselle omalle alueelleen.  Ukraina on historiallisesti erityinen alue Venäjälle. Se on ”äiti-Venäjä”, josta koko Venäjän entinen imperiumi on saanut alkunsa. NATOn tunkeutuminen sinne, on kerrassaan mahdoton ajatus Venäjälle. Ultimatumien esittäminen pakotteiden muodossa, saa Venäjän vain vastaamaan entistä tiukemmilla vastatoimilla.

 Paras ja kaikkien osapuolten kannalta turvallisin vaihtoehto olisi se, että Ukraina jäisi NATOn ulkopuolelle. Täten Ukraina, yhdessä Suomen kanssa, muodostaisi neutraalin vyöhykkeen idän ja lännen välille. Tässä olisi haastetta tarjolla rauhandiplomatialle.

 

Tarja Bohm, Kotka
diplomikielenkääntäjä, HuK
Kaupunginvaltuutettu (vas,) Kotka

25.8.2014

Jotta totuus ei unohtuisi Hallan tuulivoimaloista

Kotkansaaren ja Hallan tuulivoimalahankkeet saivat alkunsa jo vuonna 2011. Seurasi monia yleisötilaisuuksia ja ELYn vaatima ympäristövaikutusten arviointimenettely eli YVA.

Kotkansaari todettiin heti alkumetreillä tuulivoimasijoittamiselle aivan mahdottomaksi, mutta Hallaan voimaloita ajettiin väheksyen lähialueiden asukkaiden huolta asiasta, kunnes viimein nyt, 2014 asialle saatiin lopultakin järkevä päätös.

Ratkaisuun päädyttiin vasta, kun puolustusvoimat tulivat asukkaiden avuksi ja kun kaikki päättävät tahot saatiin oivaltamaan alueen merkitys potentiaalisena alueena kaupunkirakenteen tulevalle kehittämiselle.

Asukasmielipiteille ei vieläkään ole haluttu antaa merkittävää arvoa, vaikka mielipiteet olivat erittäin hyvin perusteltuja ja perustuivat ELYn ja muiden viranomaisten antamiin lausuntoihin, sekä saatuihin kokemuksiin muista toteutuneista vastaavista hankkeista lähialueilla.

Julkisuudessa on myös esitetty virheellistä tietoa siitä, että ELY -keskuksella ei olisi ollut huomauttamista tästä hankkeesta. ELY katsoi heti alkuvaiheessa välttämättömäksi teettää Ympäristövaikutusten arvioinnin tuulivoimaloiden vaikutuksista. Arviossa esitettiin useita kriittisiä näkökulmia hankkeesta. YVAn tarkoitus on toimia ohjeena ja antaa suuntaviivoja päätöksenteolle ja lausunto on voimassa koko hankkeen etenemisajan.

ELY -keskus on (2.8.2013) pyytänyt nähtäväkseen raporttia Hallan maaperätutkimuksesta. Tutkimusta on maanomistaja UPM pitänyt jatkuvasti piilossa, vaikka siihen vedottiin myös esteenä Hallan muulle rakentamiselle. Tutkimusraportti on vihdoinkin saatettava julkisuuteen ja viranomaisten tarkasteluun. 

Tulevaisuus näyttää, ovatko päättäjät asioiden ja faktojen tasalla myös Hietasen teollisuusalueelle suunniteltujen 4 tuulivoimalan kohdalla.  Ne sijaitsevat myös taajama-alueella ja kaupunkirakenteen sisällä.

Kaupunkisuunnittelun perustehtävä on turvata kaikkien sen asukkaiden turvallinen ja viihtyisä elinympäristö samanarvoisesti joka puolella kaupunkia.

 Tämä kaikki, jotta totuus ei unohtuisi. Asiat harvoin ovat täysin mustavalkoisia. Tuulivoima on hyvää ja puhdasta energiaa. Sen oikeasta sijoittamisesta tässä kaikessa on ollut kyse.

Tarja Bohm
kaupunginvaltuutettu (vas.) Kotka
kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen

19.8.2014

Informaatiosota vain yltyy - missä ovat maailmanluokan diplomaatit?

Ukrainan kriisi on vain eskaloitunut ja suistuu jatkuvasti mielettömämpään suuntaan. Ukrainan maaperällä käydään toisaalta sisällissotaa, toisaalta se on maailman suurvaltapolitiikan sijaisnäyttämönä. Sodankäynnistä kärsii eniten, kuten aina ja kaikissa sodissa, siviiliväestö.

Informaatiosota vain yltyy puolin ja toisin ja vastakkainasettelu kärjistyy. Uutisoinnista on kuitenkin pääteltävissä, että huolta kannetaan enemmän taloudellisista menetyksistä kuin ihmishengistä.

Missä ovat nyt ne kaikki kuuluisat Nobel-rauhanpalkintoja noukkineet diplomaatit? Nyt heille olisi käyttöä, ei ainoastaan Ukrainassa, vaan myös esim. Gazassa, jossa jo usean sukupolven lapset eivät ole rauhaa eläneet lainkaan.  

Venäjää ei voi nöyryyttämällä ja aseita tai pakotteita lisäämällä saada muuttamaan asennettaan. Suurvaltakäsitykset ovat syvälle juurtuneet niin siellä kuin lännessäkin. Diplomatia on ainoa tie välttää uuden kylmän sodan rakentuminen idän ja lännen välille.

Diplomatia toimii kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Sen tietää jokainen naapureidensa kanssa hyvin toimeen tuleva tai riidoissa oleva ihminen. Jos pensasaidan yli huudellaan uhkauksia, niin takaisin tulee vielä tiukempia toimia. Toisaalta, jos istutaan rauhanrakentamisen pöytään, niin on mahdollista elää rinnakkain sovussa.  

Sota- ja varsinkin Nato-intoilijat lisäävät bensaa liekkeihin lietsomalla hysteriaa ja pelkoa sielläkin, missä siihen ei aihetta olisi. Pääministeri Stubb kertoi tv-haastattelussa, että suomalaisia ei voi viedä Natoon äkkirynnäköllä, vaan hitaasti hivuttaen. Niinpä niin, meitä on tässä viime vuodet hitaasti hivutettu paitsi Natoon, myös yhä nopeammin eriarvoistuvaan yhteiskuntaan, jossa toisilla on suunnattomasti enemmän kuin he tarvitsevat ja toisilla ei ole varaa edes siihen välttämättömimpään toimeentuloon.

Sen verran historiasta meidän olisi tullut oppia, että ainakaan aseiden kalistelulla, uhkailulla ja pelottelulla ei parempaa tulevaisuutta eikä rauhaa rakenneta.

-----------

Velä lisään tähän - jo tekstin julkaisun jälkeen, etten hyväksy sen enempää Venäjän toimia Ukrainassa, kuin Israelinkaan toimia Gazassa.

Mielestäni Suomen vanha puoluettomuuspolitiikka oli viisasta omana aikanaan ja uusi rooli rakentavan diplomatian saralla olisi sille hyvää jatkoa.

Kirjoitukseni tarkoitus ja pointti on diplomaattisen ratkaisun peräänkuuluttaminen. Tämä tiedoksi sota- ja Nato -intoilijoille.

Tarja Bohm, Kotka

Miksi meillä oikeastaan kaikki on niin kallista?

Suomi on perinteisesti suurten tuotantolaitosten maa. Suuret monopoliasemassa olevat yhtiöt eri aloilla tarvitsevat suuria volyymejä ja suuria voittoja. Suomessa lähes kaikki perustuu suurtuotantoon, suuriin keskusliikkeisiin, suuriin energialaitoksiin, suuriin voittoihin, suuriin palkkioihin ja suuriin bonuksiin. Kaikki suuri on syrjäyttänyt pienen, joka taistelee olemassaolostaan.

Ajatelkaapa itse. Miksi Suomessa vaikkapa ruoka on niin kallista? Meille opetetaan, että koska asumme pohjoisella pallonpuoliskolla ja ruoan (ja kaiken muunkin) tuottamiseen kuluu energiaa enemmän kuin etelässä. Totta. Meille opetetaan myös, että työn hinta Suomessa on liian korkea ja niiden, joilla työtä on, tulisi tehdä sitä pienemmillä palkoilla, koska suuryritykset tarvitsevat suuria voittoja.

Median kautta meille opetetaan Suomen ”kilpailukyvyn parantamisen” tärkeyttä, ja kehotetaan kuluttamaan enemmän, koska yhteiskunta tarvitsee sitä.  Kysynpä vaan, että entä jos emme haluakaan tällaista jatkuvaan voiton kasvua tavoittelevaa mallia elämälle? Entä jos meille vähemmän olisikin enemmän. Entä jos työtä olisikin useammalle, jos sitä tehtäisiin paikallisesti ja meitä lähempänä pienemmissä yksiköissä, joissa eivät energia- ja muut tuotantokustannukset olisikaan niin suuria?

Suuret yrityksemme ovat jo pitkään suunnanneet muualle etsimään suurempia voittoja halpatuotannon maista. Etelä-Amerikassa eucalyptus kasvaa nopeammin kuin suomalainen mänty. Puunjalostus on jo onneksi herännyt myös biojalostuksen kehittämiseen, jolla suomalaisella insinööritaidolla on kysyntää.

Energiasta maksamme aivan kaikissa laskuissamme, ostimme sitten maitoa, leipää tai kännyköitä tai ihan mitä tahansa.  Tuotantokustannuksista maksamme myös, jakelukustannuksista maksamme. Suurin osa tuotannostamme ja sen jakelusta perustuu suuriin yksiköihin, isoihin keskusliikkeisiin, marketteihin ja suuriin tilakokoihin. Pientilojen toiminta on jo aikaa sitten tehty kannattamattomaksi ja pakotettu maanviljelijät ja tuottajat laajentamaan ja tekemään suuria tiloja. Pienet tilat ovat jääneet tyhjiksi ja ihmiset pakotettuja etsimään työtä muilta aloilta.

Miksi? Siksi, että tavoitellaan aina vaan suurempia voittoja. Kysyn vaan, että kenet ne tässä yhteiskunnassa ovat tehneet onnelliseksi? En tiedä, mutta rikkaiksi ne ovat tehneet suuryritysten omistajat ja johtajat.

Kansalaisille edullisin vaihtoehto – paikalliset pienvoimalat

Artikkeli Kymen Sanomissa 2.7. otsikolla ”Bensaa omalta katolta” (kopiot alla kuvissa) oli hyvä. Malli, jossa asuntojen energiantarve, lämmitys ja sähkö tuotetaan paikallisissa pienvoimaloissa, on ihan mahdollinen. Meillä Suomessa esteenä on vain suurten energiayhtiöiden monopoliasema energianjakelussa ja tuotannossa.

Saksassa voivat esim. kyläyhteisöt tuottaa energiaa omiin tarpeisiinsa ja siirtää/myydä ylimääräisen yhteiseen kantaverkkoon. Meillä esteenä on järjestelmä, joka tukee suurtuotantolaitoksia ja jakeluyhtiöitä ja perustuu kalliiseen siirtoverkkoon. Pientalojen tuottaman ylijäämäenergian siirto kantaverkkoon on periaatteessa mahdollista myös Suomessa, mutta siihen liittyminen on vielä hankalaa, eikä ymmärtääkseni erityisen edullista yksityisasukkaalle.

Näistä asioista päättävät eduskunnassa lakeja säätävät ihmiset. Meidän on valittava sellaisia edustajia eduskuntaan, jotka ymmärtävät, että pienenergiatuotanto paikallisesti tuottaa meille edullisempaa energiaa ja säästää siirtokustannuksissa myös. Se on tulevaisuuden vaihtoehto. Esimerkkejä on olemassa.

Suomessa energiayhtiöt kahmivat voittoja ja ihmiset maksavat kalliita energian siirtohintoja. Tämän tietää ja näkee energialaskussaan jokainen omakotitaloaan lämmittävä ja vaihtoehtoja jatkuvasti punnitseva kansalainen.
Monille kotitalouksille on omien aurinkopaneelien ja jopa maalämpöönkin siirtyminen toistaiseksi ihan liian kallista. Voi hyvällä syyllä kysyä miksi? Siksi, että meillä suurten energialaitosten voitot ovat vielä etusijalla, kun toisessa vaakakupissa olisi ekologisuus ja säästö asukkaille ja kansalaisille. Suurten energiayhtiöiden monopolien rikkoutumisen näkevät oikeistopoliitikot uhkana.

Maailman tulevaisuutta hallitsee se, joka hallitsee energiavaroja. Suomen teknologinen osaaminen tulee valjastaa paitsi uusien energiamuotojen kehittämiseen, myös nimenomaan paikallisen ja paikallisesti omistettujen pienvoimaloiden ns. mikroverkkojen perustuviin energiaratkaisuihin. Tällaisessa mallissa hyöty tulisi suoraan kansalaisille, eikä valuisi suurten yhtiöiden pörssisijoituksiin tai johtajien bonusjärjestelmien tukemiseen.

Tarja Bohm
Kotka, kunnanvaltuutettu (vas.)
 
 

(klikkaa kuvaa alla - niin näet sen suurempana)

Ilman avoimuutta ei ole luottamusta

Avoimuus on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Ilman avoimuutta ei voida rakentaa luottamusta. Ilman avoimuutta ja luottamusta eivät päättäjät eivätkä virkamiehet pysty viemään asioita eteenpäin parhaalla mahdollisella tavalla.

Luottamusta ei rakenneta salailulla eikä sillä, että päättäjille tai asukkaille annetaan tietoa vain "juuri ja juuri se mikä on aivan välttämätöntä”.

Avoimuusvaatimukset ovat nykyään yhteiskunnassamme paljon suuremmat kuin ehkä koskaan ennen. On tärkeää, että kaikki toimijat: kunnanhallitus, valtuusto, lautakunnat, virkamiehet kuntatasolla ja samoin vastaavassa asemassa olevat päättäjät ja virkamiehet valtion tasolla sitoutuvat entistä voimakkaammin avoimuuteen ja toimivat sen vaatimalla tavalla.

 

Avoimuuden edistämiseksi on Kotkassa perustettu ns. Avoin Kotka -nettisivusto, joka on askel oikeaan suuntaan. Se ei kuitenkaan ole riittävä. Ei pidä tuudittautua siihen ajatukseen, että kun asukkaat saavat kommentoida netissä muutamaa valittua hanketta, tai äänestää toimiston tai kadun nimeä, niin sillä olisi avoimuuden tavoite toteutettu.

Suomessa olemme tottuneet luottamaan lainsäädäntöömme. Olemme onnekkaita siinä, että me voimme niin tehdä. Joskus tuntuu kuitenkin siltä, että niistä oikeuksista kiinni pitämiseen vaaditaan uskomattomia ponnistuksia kansalaisilta.

Erittäin ajankohtainen on seuraava mietelause: ”Lait ovat kuin hämähäkinseittejä, joiden läpi suuret kärpäset menevät, mutta joihin pienet takertuvat".  

Laki virkamiehen toiminnan avoimuudesta on ollut esillä yhä useammin, ei vain Kotkassa, vaan myös muissa Suomen kaupungeissa. 

Lain tarkoitus on: ”toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan.” (julkisuuslaki 3§)
 

Demokratia perustuu kansan valtuutukseen.  Asukkaat paikallisesti ja kansa valtion tasolla on antanut valtuutuksen päättäjille toimia heidän edustajinaan.

Julkisuusperiaate tarkoittaa myös, että julkishallinnon asiakirjan julkisuus on pääsääntö ja salassapito poikkeus. 
Toivon, että meillä Kotkassa ei ole päinvastoin.

 

 

Tarja Bohm, Kotka

 

 

Suomenlahden juhlavuonna 2014 minulla on unelma

I have a dream. Minulla on unelma. Sama unelma on ollut monella jo yli 40 vuotta.

 

Se on sellainen taideteos, vähän niin kuin Kotkan patsapuistopromenadin taideteokset, ehkä vähän pelkistetympi. Suunnilleen saman hintainen, kuin yksi taideteos noin 20.000 euroa tai oikeastaan ei niinkään paljon.

 

Se olisi sellainen teräsputki, halkaisijaltaan vähintään 2 m, joka asennettaisiin tänne Kotkan itäosaan Reitsaarenlahden ja Suomenlahden väliin ja sen yli voisi kävellä tai ajaa autolla. Se olisi vähän niinkuin sillä tavalla interaktiivinen teos.

Se todennäköisesti pelastaisi tämän mutaiseksi muuttuneen lahden alennustilalta, johon se on joutunut vuosikymmenten myötä. Saisi happea kun vesi vaihtuisi.
I have a dream. Don't shoot the messenger.

 

 

Kuvat alla otettu 6. heinäkuuta 2012. Tarja Bohm

 

 

 

HALOO kehittämisyhtiö CURSOR – ja päättäjät - oletteko hereillä?

Tässä tulee lisää ideoita CURSORILLE - ja siellä istuville LUOVIEN ALOJEN kehittämisestä vastaaville. Teidän tulee NYT tulla ulos sieltä lasitalosta ja propagoida ANKKURI -hanketta! Tutkikaa hankerahoitukset (EU), tutkikaa voiko esim. perustaa SÄÄTIÖN Ankkurin tukemiseksi, JÄRJESTÄKÄÄ SPONSORI- kilpailu - kuka haluaa tukea toimintaa (Ankkuri on SATAMAN ja TYÖN vanha symboli- sillä on arvoa), TUKIKONSERTTI torille paikallisin voimin, perustetaan ANKKURIN KUMMIT RY (haastan tehtaiden johtajat, satamajohtajan, kaupunginjohtajan ja STEVECON johtajan) keräämään positiivista imagoa itselleen ja firmoilleen, voisivat alueen vetovoimaisina yrityksinä toimia hankkeen KUMMEINA  - kekseliäisyyttä ja ACTIONIA tarvitaan. Ei tumput suorassa odottelua.

Minua harmittaa täällä Kotkassa eniten sellainen tietty ENERGIAN vähyys, silloin kun tarvitaan TOIMINTAA.

ANKKURI-hanke voisi olla myös POSITIIVINEN YHTEISTYÖHANKE, koska se toimii kaikkien yhteisten intressien mukaan. Sehän olisi sekä pienyrittäjyyttä, että työllisyyttä tukeva hanke. Taustalla on talon kulttuurihistoriallinen arvo ja merkitys. Huuto-salissa jaettiin aikoinaan aamuisin työt satamassa. STEVECO voisi osoittaa aloitteellisuutta vaikkapa haastamalla muita yrityksiä mukaan SPONSOREIKSI tukemaan hanketta?

Cursor - viekää päättäjät retkelle KAAPELITEHTAALLE Helsinkiin tms. Ei sekään ALUSSA ollut niin suuri, kuin se on nyt. Sitä paitsi ANKKURI on rakennuksena oikeassa suhteessa tällaiselle idealle KOTKAN mittakaavassa.

Riskejä on jo pelkästään sängystä nousussa joka aamu. (Vielä suurempi riski on tietysti jos ei nouse sängystä lainkaan – hih! :D)

Riskit Ankkuri-hankkeessa eivät ole läheskään samassa mittakaavassa kuin esim. kantasatamaan suunnitellun outlet -hankkeen riskit. Peruskorjaus Ankkuriin voidaan organisoida siten, että isommat korjaukset (putkistot, katto, sähköt) tehdään työllistämistoimina, ja yksittäisten työpajojen sisätyöt tekevät tulevat yrittäjät itse omalla työpanoksellaan. Korjauskustannuksia ei tule liioitella eikä suurennella. Talosta ei tarvitse tehdä mitään uudenkiiltävää palatsia, vaan yrittämistä lisäävä, luovien voimien kohtauspaikka, josta on iloa kaikille, erityisesti nuorille ja aloittaville yrittäjille.

Selvitys sinällään vain vahvisti sen, minkä jo tiedämme. Nyt olisi konkreettisen toiminnan suunnittelun aika hankerahoituksen, sponsorien, kiinnostuneiden tahojen, ja päättäjien aktivoimiseksi.  Yhteistyön osoituksen paikka meiltä päättäjiltä. Toivon, ettei asenteita ”ankkuroida” vastaisiksi ennen aikojaan. 

Tarja Bohm, Kotka

Kuvat alla otettu 2009, kun kävin tutustumassa taloon.

 

EI Fennovoimalle vielä toisenkin kerran

Kotkan kaupunki on taloudellisesti sellaisessa ahdingossa, että Fennovoima -hankkeeseen mukaan lähteminen olisi ollut aivan järjetöntä.  Kyseessä on suurten riskien hanke eikä kaupungillamme, Kotkan Energian pääomistajana tule missään nimessä sallia 7,5 milj.€ sijoittamista riskibisnekseen, jonka mahdollinen tuotto olisi ajankohtaista aikaisintaan v. 2057.  

On mieluummin etsittävä tuottavampia sijoituskohteita, jotka helpottavat Kotkan kaupungin taloutta ja lisäävät kaupunkimme elinvoimaa.

Kaupunkimme on 100% osakkeenomistaja Kotkan energiassa ja osakkeenomistajan päätöksiä on kunnioitettava ja noudatettava.

Kotkan kaupunginhallitus teki laillisessa järjestyksessä päätöksen 28.10.2013 (372 §), jossa se velvoitti Kotkan Energian ilmoittamaan sitovan kielteisen päätöksensä Fennovoimalle 31.10.2013 mennessä.

Tämä demokraattisesti tehty päätös ei miellyttänyt miellyttänyt kokoomuslaisia, joten alettiin keksiä keinoa, jolla sitä voitaisiin kiertää. Ja sellainen löydettiin 4 kuukautta myöhemmin. Kaupunginjohtaja oli käynyt kaupunginsihteerin kanssa Fennovoiman infossa ja siellä valaistunut niin, että nyt kaikki riskit olivatkin hävinneet.

Hämmentävää on myös tämän aamun 21.2.2014 uutisointi paikallislehdessä (Kymen Sanomat). Siinä spekuloidaan ainoastaan kokoomusvoimin ja ”Sen lauluja laulat-jonka leipää syöt” -toimittajan tuella, miten vielä – jo kolmannen kerran – voisi mahdollisesti kaupunginhallituksen päätöksen kiertää. Ei sanaakaan argumenteista, joita esittivät Fennovoiman riskibisnekseen lähtemistä vastustaneet.

Mitään Kotkan kaupungin ja Kotkan Energiaan vaikuttavaa olennaista muutosta tilanteessa ei ole viime lokakuun jälkeen tapahtunut, joten kaupunginhallitus teki aivan oikein pysyessään aiemmassa päätöksessään.

Kehtaako oikeistolainen joukkue vielä suunnitella jonkinlaista ”laitonta taklausta” jää nähtäväksi. Kaupunginjohtaja kuitenkin on aika johdonmukaisesti kulkenut kokoomuksen polkuja. Jos se kuuluisa demarijäsenkirja vielä jossain on, niin kovin on syvälle piirongin pohjalle joutunut.

Erityiskehut demariryhmäläisille, jotka osoittivat selkärankaa ja pysyivät jo aiemmin tehdyn päätöksen takana.

Tarja Bohm, vas./sit.

21.2.2014

Vasemmistoryhmien yhteistyötä parannettava

Kotkan valtuusto päätti viime kokouksessaan kiinteistöyhtiön perustamisesta näennäisesti pitkän käsittelyprosessin jälkeen. Näennäisen siksi, että toista vaihtoehtoa ei virkamiehistön eikä porvarillisen rintaman taholta lainkaan haluttu tutkia. Myös suurin osa ns. vasemman laidan valtuutetuista, joihin kuuluvat demarit ja vasemmistoliitto, antautuivat, osa varmastikin vastoin omaatuntoaan.

Kiinteistöyhtiön perustaminen on uusin askel kaupungin eri toimintojen yhtiöittämisen ja yksityistämisen suuntaan.  Porvarillinen osa valtuustosalia esittää vaihtoehtoa ainoana mahdollisuutena. Näinhän ei tietenkään ole, mutta aatteellisesti oikeisto uskoo tietenkin yksityistämiseen. Mitä seuraavaksi yksityistetään – terveydenhoitoko - kuten Pyhtäällä?

Perussuomalaiset tuntuvat ottavat kantaa vahvasti kunnan palvelujen yksityistämisen puolesta. Tämä on kaukana työväenpolitiikasta ja osoittaa heidän todellakin asemoituvan valtuustosalin oikeistolaitaan.

Kunnallispolitiikka Kotkassa on valitettavan klikkimäistä ja todellista keskustelua erilaisista vaihtoehdoista ei käydä riittävästi. Tämä on ollut minulle uutena valtuutettuna suuri pettymys. Ensimmäinen vuosi valtuutettuna on opettanut ainakin sen, että ehdotukset on tehtävä pumpuliin kiedottuina. Itse olen syyllistynyt alkuinnossani liian suorapuheisiin esityksiin ja vastauksena saanut torjuntaa. Pyrin siis ottamaan opikseni ja eteenpäin.

Päätöksenteko on myös liian virkamiesvetoista demokratian kustannuksella. Jokaisella virkamiehellä, kuten kaikilla, on myös omat poliittiset näkemyksensä.

Virkamiesten aloitteesta on perustettu erilaisia ”ohjausryhmiä”. Niitä on perustettu ehkä ihan hyvässä tarkoituksessa, mutta käytännössä ne ovat johtaneet siihen, että muutaman hengen ”ohjausryhmän” päätösvalta korostuu liikaa ja kaventaa demokraattisen päätöksenteon toimivuutta.

Toivon tältä vuodelta ja tulevaisuudelta entistä enemmän keskustelua asiasisällöistä erityisesti vasemmistoryhmien kesken, sillä meillä on paljon yhteistä sekä aatepohjassa, että historiassa. Näiden yhdistävien asioiden tulisi nousta esille ja näkyä konkreettisesti palavereina ja keskusteluina ennen kokouksia.

Uskon avoimemman vasemmistoyhteistyön olevan ainoa vaihtoehto myös valtakunnallisesti kovin oikeistovetoisen suunnan muuttamiseksi ja gallupien kääntämisessä oikeiden työväenpuolueiden eduksi.

Tarja Bohm, Kotka, valtuutettu vas./sit.

Parakit hankittava välittömästi

Kun Kotkan keskuskoulussa havaittiin sisäilmaongelmia ja oireilua ja lapset siirrettiin välittömästi eri puolille kaupunkia väistötiloihin tutkimusten ajaksi. Kirjat vaihdettiin uusiin ja mukaan ei otettu mitään.

Kun sisäilmaongelmat havaittiin Karhuvuoressa, niin Karhuvuoren koululaiset siirrettiin väistötiloihin Jylpylle ja mukaansa he ottivat kaikki vanhat kirjansa ja kouluvälineensä. Nyt Jylpylläkin on ongelmia, jotka ovat saaneet ainakin rehtorin ja kanslistin ja muutaman muun aikuisen toimihenkilön siirtymään koulun ulkopuolisiin tiloihin tekemään työtään tutkimusten ajaksi.  Lapsia ja opettajia ei ole siirretty muualle.

Karhuvuoren koulun lapset käyvät edelleen koulua Jylpyllä, jossa tutkitaan ja tutkitaan ja odotetaan seuraavien tutkimusten tuloksia näiden väistötilojen tilanteesta. Näin ainakin vastataan sekä meille  päättäjille, että lasten vanhemmille. Odotetaan tuloksia ja samalla otetaan riski siitä, saavatko lapset ja opettajat oireita vai ei.  Riittää jo odottelu ja päätösten siirtäminen. Vanhemmat ovat olleet kovin kärsivällisiä. Oikean päätöksen tekemisen ei tulisi olla näin vaikeaa ja hidasta. Seuraavaksi odotellaan ilmeisesti kiinteistöyhtiön perustamista. Tälle kiinteistöyhtiölle lykätään sitten hoidettavaksi koko roska, ilman todellisia eväitä selviytyä urakasta.

Eikä enää mitään uusia väistötiloja. Riittää jo lasten heittely ojasta allikkoon. Väistötiloiksi väläytetyissä  vanhan puutalousopiston tiloissa on myös sisäilmaongelmia.

Kotkan kaupungin tulee kantaa vastuunsa ja välittömästi hankkia parakit Karhuvuoren lasten väistötiloiksi. Palvelujohtajan mukaan parakkeja ei ehditä saada pystyyn ennen syyslukukauden alkua. Olen nähnyt parakkeja pystytettävän hyvinkin nopeasti, mikäli tarve vaatii. Palvelujohtaja laskee myös kustannuksia : vuokraaminen 1,2 milj.€, ostaminen 3 milj.€.  Mitä maksaa lapsen terveys? Mitä maksaa jos opettajille ja vanhemmille annetaan hyvä syy haastaa kaupunki vastuuseen terveyden menettämisestä?

Täytyy ymmärtää milloin tilanne vaatii nopeita toimenpiteitä, myös hitaaksi tunnetulta kaupungin organisaatiolta. Nyt on sellainen tilanne.

Tarja Bohm, Kotka
21.1.2014

Lisää rehellisyyttä ja konkretiaa päätöksenteon tueksi

Kotkassa on kova puute positiivisista uutisista ja painetta saada positiivista nostetta imagoon, koska täällä vasta toivutaan hovin törsäilyskandaalista.

Koulurakennusten tila Kotkassa on huolestuttava. Onko Kotkan kaupungin johdolla ja tilapalvelulla edes käsitystä siitä, onko meillä terveitä kouluja lainkaan? Päättäjät ovat pyytäneet kokonaisselvitystä koulutilanteesta, mutta ei ole kuulunut.  Tilapalvelun johtaja puolustautuu heittämällä pallon takaisin päättäjille: ”ette ole antaneet riittävästi määrärahoja koulujen saneerauksiin.”  

Eivätkö ongelmat ole perua jo rakennusvaiheessa tehdyistä virheistä? Nyt käsitellään seurauksia. Miten on hoidettu rakennusvalvonta ja kohteiden peittäminen rakennusaikana? Kovien syyssateiden aikana ilman suojausta rakennettiin viimeksi esim. Karhulan uusi päiväkoti ja Eskolan vanhainkodin laajennus.  Kun asiasta kysyin rakennusvalvonnalta, tuli vastaus: ”Noudatamme Suomessa käytössä olevaa yleistä rakennustapaa.”  Niinpä.

Sisäilmaongelmia esiintyy jo useimmissa kouluissamme.  Onko teknokraattinen suomi niin insinööriuskovainen, että koneelliseen ilmanvaihdon autuuteen on luotettu sokeasti, vaikka kokemus todistaa, että vanhoihin rakennuksiin sovellettuna, tällaiset järjestelmät eivät toimi. Kuinka monessa Kotkan koulussa vielä sisäilmaongelmia ”hyssytellään” ja terveyshaittoja vähätellään?

Kaupungin johdon mielestä Kotkalla ei ole varaa parakkeihin Karhuvuoren koululaisille. Silti rahaa tuntuu löytyvän mediamehukkaampiin kohteisiin, kuten merkkipylväisiin E-18 tien varteen.Onhan ihmiset saatava jotenkin kääntymään sinne johdon ”unelmakaupunkiin kaupungissa” eli  haaveiden Outlet -keskukseen kantasatamassa.  Outlet tarkoittaa myymättä jääneiden merkkivaatteiden rättikauppaa. 

Entä kuka tekee ja maksaa suunnittelutyön? Missä ovat kustannusarviot, kannattavuuslaskelmat? Satama-alue vaatii kalliita paalutustöitä, hankkeen infraa ei rakenneta pikkurahalla, nämä maksaa kaupunki.  Pelkät sujuvat markkinointipuheet eivät ole riittävä peruste vastuulliselle päätöksenteolle, eikä luottamusta rakenneta visioilla vaan konkreettisilla faktoilla.

Tarja Bohm

 

Hyvää Joulunaikaa ja Onnellista Uutta Vuotta!

Kotkan päättäjille markkinoidaan tuulivoimaa yksipuolisesti energiayhtiöiden edun kannalta

Kotkan kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunginhallitukselle ja valtuutetuille lobataan tuulivoimaa tutustumismatkalla 15.10. Lappeenrantaan.  Muukon tuulivoimahanketta matkalla esittelee Hallan tuulivoimalahankkeen projektipäällikkö, jonka intressit Hallan tuulivoimarakentamisessa ovat vahvat.

Voi hyvällä syyllä kysyä miksi päättäjät halutaan viedä Lappeenrantaan tuulivoimaloihin tutustumaan, kun heidän on aivan pian päätettävä Kotkan Hallan tuulivoimalahankkeesta?

 Lähempääkin olisi tuulivoimalahankkeita tutustumiskohteeksi löytynyt, mutta kummallista kyllä niihin tutustuminen ei sopinut suunnitelmiin, vaikka tällainenkin ehdotus kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa esitettiin. Edullisemmaksikin olisi tutustuminen tullut, jos se olisi suunnattu esimerkiksi Haminan ja Summan voimaloihin tutustumiseen.

Aiemmassakin kaupunkisuunnittelun kokouksessa on jo Hallan tuulivoimahanketta käyty mainostamassa tuulivoimayhtiön edustajan toimesta kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Kaupunkisuunnittelun reissubussi lähtee Kotkasta klo 12 ja käväisee myös Suulisniemessä, jossa toivon mukaan käydään Myrskykadun tienoolla venerannassa edes vilkaisemassa maisemaa, johon Hallan tuulivoimahanketta ollaan kovasti ajamassa läpi.

Vertailukohteena päättäjät voivat katsoa vaikkapa Sunilan tehtaan piippua, jonka korkeus vastaa Hallaan suunniteltujen 4 tuulivoimalan napakorkeutta noin (n. 125 m). Jos piippuun kuvittelee vielä ropelit, niin pyyhkäisykorkeus on n 180 metriä.  

Huomattavasti tärkeämpää olisi se, että päättäjät tutustuisivat asiantuntijoiden varoituksiin tuulivoimaloiden sijoittamisesta liian lähelle asutusta. Tällaisten tuulivoimaloiden haitoista on sekä lähialueillamme että ympäri Suomea lukuisia esimerkkejä.

Tuulivoimaloille on osoitettu energiamaakuntakaavassa tutkitut ja kaikilta olosuhteiltaan hyväksi osoitetut paikat. Halla ei kuulu niihin.

 

Tarja Bohm, Kotka

 

Oikeastaan kirjoitin näin

Pyhtään tuulivoimaloiden sijoitus on energiamaakuntakaavan mukainen - Hallan ei

Seppo Häkkisen artikkeli (KySa 27.8.2013) Pyhtään tuulivoimaloista kaipaa täydennystä.

Pyhtäällä tuulivoimayleiskaavaluonnokset ovat vasta tulossa asukkaiden nähtäville ajalle 30.9. – 29.10.2013 ja yleisötilaisuus asukkaille järjestetään Huutjärven koululla 2.10.2013 klo 17, joten rakennuslupiin on vielä matkaa ja keskusteluja edessä.

Häkkisen artikkeli lobbaa tuulivoimaa tehokkaasti, mutta antaa asioista ennenaikaista ja osin harhaanjohtavaa tietoa. 

Lisäksi kaikki Pyhtäälle suunnitellut tuulivoimalat sijaitsevat Kymenlaakson energiamaakuntakaavan suosittelemilla alueilla. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA) oli aihetta ainoastaan Pirtnuorassa, koska tuulivoimaloiden yhteismäärä siellä ylittää 10.

Hallassa ja Kotkansaarella tuulivoimalahankkeet "YVAttiin", koska myllyt sijaitsisivat taajama-alueilla asutuksen lähellä, eivätkä energiamaakuntakaavan suosittelemilla paikoilla.

YVA-prosessista saadut asiantuntijalausunnot olivat erittäin kriittisiä ja Kotka-Mills luopuikin omasta hankkeestaan Kotkansaarella. Asiasta on tuskin lainkaan kirjoitettu lehdessä.

Hallan tuulivoimayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 19.8.2013 asti. Kotkan kaupunkisuunnittelu on saanut siitä erittäin paljon kriittistä palautetta paitsi asukkailta, myös viranomaisilta.

Toivon, että molemmat paikallislehtemme välittäisivät myös näistä palautteista ja viranomaisten lisäselvityspyynnöistä tietoa lukijoille.

Hallan tuulivoimayleiskaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa ELY-keskus pyytää nähtäväkseen Hallan maaperätutkimusraporttia.  Raporttia ei ole esitetty viranomaisille, vaikka maaperän pilaantuneisuuteen vedotaan esteenä Hallan alueen suunnittelulle muuhun käyttöön.

Haminan Mäkelänkankaalla ja Summassa pyörivät vastaavankokoiset tuulivoimalat kuin Hallaan suunnitellut. Haittavaikutukset ovat tiedossa.  Onko järkevää toistaa samoja virheitä Hallassa ja aiheuttaa tietoista haittaa lähialueiden asukkaille?

OIKEIN SIJOITETTUNA tuulivoima on hyvä juttu.   Suomen ehkäpä tunnetuin uusiutuvien energialähteiden puolestapuhuja, Aalto-yliopiston professori Peter Lund suositteli kuitenkin suurta varovaisuutta Hallan kaltaisissa hankkeissa, koska hänen mukaansa ” liian lähelle asutusta sijoitettuna - hyväkin asia voi kääntyä itseään vastaan”.  

Tarja Bohm
Punavihreä kaupunginvaltuutettu, Kotka

 

 

Mielipiteeni Hallan tuulivoimayleiskaavaluonnoksesta

Kotkan kaupunkisuunnittelu                                                                                          16.8.2013
Kaavoitusinsinööri Marja Nevalainen
PL 114
48101 KOTKA

ASUKASMIELIPIDE HALLAN TUULIVOIMAYLEISKAAVALUONNOKSESTA  

Olen huolellisesti tutustunut Hallan tuulivoimayleiskaavaluonnokseen kaikkine liitteineen. Lisäksi olen tutustunut tätä kaavaluonnosvaihetta edeltäneeseen Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) –prosessiin, siitä annettuihin  lukuisiin asukaspalautteisiin ja erityisesti Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen antamaan asiantuntevaan lausuntoon. Olen ollut myös läsnä useimmissa aiheesta järjestetyistä yleisötilaisuuksista.

 Mielestäni Kotkan kaupungin kaupunkisuunnittelun olisi tullut pidättäytyä kaavaluonnoksen laatimisesta jo pelkästään kaiken sen tiedon perusteella, jota  YVA –prosessissa  on asiasta saatu. Hallan tuulivoimayleiskaavaluonnoksen laatimiseen on ryhdytty alueemme tärkeimmän ympäristöviranomaisen (Kaakkois-Suomen ELY –keskus)  kriittisestä lausunnoista ja huolestuneesta asukaspalautteesta huolimatta. Kaiken mainitun palautteen huomioon ottaminen olisi jo yksinään antanut riittävästi perusteita pidättäytyä Hallan tuulivoimayleiskaavaluonnoksen laatimisesta.

YVA -vaiheessa käsittelyssä oli sekä Kotka-Millsin tuulivoimalahanke, että Hallan tuulivoimalahanke rinnakkain. Tällöin hankkeen eri käsittely-yhteyksissä (mm. yleisötilaisuuksissa) todettiin, että maakuntakaava suosittelee tuulivoimaloiden sijoittamista suuremmissa ryhmissä ja nimenomaan taajama-alueiden ulkopuolelle, sekä maakuntaenergiakaavassa osoitetuille ja jo kaikilta olosuhteiltaan tutkituille, hyviksi havaituille ja vähiten haittoja aiheuttaville alueille.

Kotka-Millsin osalta tuulivoimaloiden haittavaikutukset todettiin niin suuriksi, että hankkeesta luovuttiin kokonaan heti, koska laajempi asutuspohja ja etäisyydet asutukseen olivat vieläkin lyhyemmät kuin Hallan tapauksessa.  Hallaan (joka on maakuntakaavassa osoitettu taajama-alue) tämän tuulivoimayleiskaavaluonnoksen mukaan suunniteltujen voimaloiden lähialueilla ja vaikutusalueella asuu erittäin suuri joukko ihmisiä pysyvästi, eivätkä suojaetäisyydet ole heidänkään asuntoihinsa riittävät melun eikä välkkeen eikä muidenkaan jo hankkeen YVA -vaiheessa esiin nostetuiden haittavaikutusten osalta.

Nojautuminen valtioneuvoston melua koskeviin suunnitteluarvoihin, ei tule turvaamaan lähialueiden (Suulisniemi, Tiutinen, Popinniemi, suunnitellut uudet asuinalueet Kantasatamassa  ja Perävarpissa) suojaamista liialliselta melulta tai välkkeeltä ja tämä tulee aikanaan johtamaan valitusvyöryyn.

Aiheesta on olemassa todellista ja relevanttia mittaustietoa saatavilla jo rakennetuissa ja toteutuneissa kohteissa ympäri Suomen, myös aivan Kotkan lähialueilla, esimerkiksi Haminan Neuvottomassa. Siellä vastaavan kokoiset tuulivoimalat toteutettiin noudattaen samoja valtioneuvoston melua koskevia suunnitteluarvoja, minkä seurauksena ympäristön asukkaille on koitunut suunnatonta meluhaittaa. Haitat on todennettu paikan päällä asunnoissa tehdyillä, jopa 2 kk kestäneillä pitkäaikaisilla mittauksilla.

Kuitenkin Hallan tuulivoimayleiskaavaluonnoksessa edelleen tukeudutaan näihin valtioneuvoston määrittelemiin melun suunnitteluarvoihin.  Asiaan on kiinnittänyt vakavaa huomiota myös Kaakkois-Suomen ELY -keskus omassa lausunnossaan Hallan tuulivoimayleiskaavahankkeesta (8.8.2013), varoittaen seurauksista sekä erityisesti painottaen sitä, että on noudatettava Ympäristöministeriön ohjetta 4/2012 tiukempine meluarvoineen.

Hallan tuulivoimayleiskaavaluonnos ei anna tietoa voimaloiden tarkasta koosta, mikä lisää asukkaiden huolta erilaisten esim. melumallinnusten luotettavuudesta.

Kaikkien kaupungin asukkaiden viihtyisän ja turvallisen elinympäristön takaaminen on kaupunkisuunnittelun perustehtävä.  Kun aiemmin mainituista huolenaiheista on relevanttia kokemustietoa olemassa jo tässä vaiheessa, on kaikki tällainen tieto otettava vakavasti eikä tule tehdä jo muualla tehtyjä vastaavia virheitä uudelleen. 

Olen myös Kotkan kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen ja pidän erittäin valitettavana sitä tapaa, jolla hanketta on esitelty Kotkan kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille.  Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille on kokouksessa hanketta käynyt esittelemässä yksipuolisesti ainoastaan hankkeen toteuttamista ajava taustayhtiö. Tämä ei mielestäni ole hyvän hallintotavan mukaista, koska se korostaa ainoastaan hanketta ajavan toteuttajan näkökulmaa asiaan. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa olen jättänyt kaavan nähtäville panoa vastustavan eriävän mielipiteen.

Aineistoissa sekä yleisötilaisuuksissa on useaan otteeseen viitattu Hallassa tehtyihin maaperätutkimuksiin, joiden mukaan alue on pilaantunut pahoin eikä olisi sovelias esimerkiksi asuinrakentamiseen tai teollisuusrakentamiseen. Tällaiset tutkimustulokset on esitettävä viranomaisten nähtäviksi, jotta asiasta voidaan tehdä viranomaistaholla asiantuntevia päätelmiä. Mikäli maaperä on pilaantunut maanomistajan aiemman sahatoiminnan jäljiltä, on puhdistusvelvoite lain mukaan maanomistajalla. Tuulivoimahanke ei saa toimia viiveenä eikä perusteena välttyä tältä maanpuhdistusvelvoitteelta.

Tämän hankkeen jatkaminen kaavaehdotukseksi on mielestäni kaupungin suunnitteluresurssien tuhlaamista, koska tuulivoimaloiden sijoittaminen tälle taajama-alueelle ja näin lähelle pysyvää asutusta, on täysin vastoin sekä asiantuntijatietoa että kokemustietoa vastaavista toteutuneista hankkeista.

Kaupunkisuunnittelun tärkein tehtävä on turvata jokaisen asukkaan terveellinen ja viihtyisä asuinympäristö. Hallan tuulivoimayleiskaavan toteuttaminen ei olisi tämän perustehtävän mukaista.

Mikäli hanketta kaikesta huolimatta aiotaan jatkaa., tulee Kotkan kaupunkisuunnittelun välittömästi ryhtyä myös lain vaatimiin virallisiin viranomaisneuvotteluihin asiassa.

Kaiken yllä olevan perusteella vaadin, että Hallan tuulivoima-yleiskaavan laadinta keskeytetään välittömästi, eikä sitä jatketa yleiskaavaehdotukseksi, vaan hankkeen eteenpäinvieminen hylätään kokonaisuudessaan.

Kotkassa 16.8.2013

Tarja Bohm

 (joka on uusiutuvan energian ja tuulivoiman kannattaja ja ydinvoiman vastustaja, vaikka sitten tämän kannanoton jälkeen paikallislehtemme (Kymen Sanomien) "puolueeton" yhteiskunnallinen toimittaja keksisi mitä tahansa väännöstä ja tulkintaa minun mielipiteistäni)
 

 

Kotka on laajempi kuin Kotkansaari

Tämä kirjoitus on kommentti Kymen Sanomissa julkaistuun uutiseen:
"Karhulaan syntyy myös uutta" (artikkeli liitteenä alla)

Mistä kiikastaa, kun niin ei edisty Karhulan kehittäminen eikä kanjonin kattaminen? Epäilemättä rahasta, mutta kuinka paljosta?  Jumalniemen ramppeihin on varattu 18 miljoonaa euroa. Salaperäinen sijoittaja V. Gorbachev on esillä mainospuheissa aina silloin, kun kanjonin kattamisesta ja Karhulan kehittämisestä kysytään. Useimmiten asia nostetaan esiin vaalien alla, mutta mitään konkreettista ei näy eikä kuulu. Kaupungin johto antaa ympäripyöreitä vastauksia, joista ei saa mitään tolkkua. Kehitysyhtiö Cursor, mistä oikein kiikastaa?

Hiipuuko Kotkansaaren ”vetovoima”, jos Karhulaa kehitetään? Onhan tosiasia, että Karhula on logistisesti paljon paremmin sijoittunut E18 varrelle, kuin pussinpohja Kotkansaarella.

Suuntaan aika paljon odotuksia uuden kaupunkisuunnittelujohtajamme toimintaan. Toivon hänen tuovan entistä enemmän avarakatseisuutta ja todellista avoimuutta edeltäjiensä sanahelinän asemesta Kotkan kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi. Pieniä merkkejä siitä on nähtävissä - toivottavasti kaveria ei lannisteta. Tosin yleiskaavan laatimisen aloittaminen (YVA-prosessissa saadusta  laajasta myös asiantuntijoiden kritiikistä huolimatta)tuulivoimalatuotannolle liian lähellä asutusta Hallassa ei pisteitä lisää.

Aikoinaan Karhula halkaistiin moottoritiellä rajusti, se oli Karhulan keskustan esteettinen raiskaus - valitettavan yleistä tuolloin 70-luvun lopussa ja 80-luvulla.

Kotkansaarta on kehitetty järjestelmällisesti kaupunkikeskustaksi vuosikymmenten ajan. Rahaa on palanut parempina vuosina lähestulkoon pelkästään Kotkansaaren hankkeisiin. Kotkan asukkaista ja veronmaksajista yli 40.000 asuu muualla kuin saarella. Vasta nyt viime aikoina on tarjottu hieman balsamia haavoihin (esim. jokirannan pieni puisto Karhulaan) tai nyt suunnitteilla olevat Ahlströmin vanhan tehdasmiljöön alueiden kokonaisvaltaisen kehittämistyön käynnistys. 

Yli 40.000 Kotkansaaren ulkopuolella asuvaa veronmaksajaa on osallistunut esim. tappiollisen toriparkin, Katariinan hienon puistoalueen, parinkymmenen metrin välein keskustassa olevien 21 hienon taideteoksen (á 50.000 €) kustantamiseen. Palkintoja on satanut ”elävän kaupunkikeskustan” rakentamisesta.

Hienoa!  – mutta:

Karhula, Kymi ja muut alueet ovat saaneet odottaa vuoroaan liian kauan. Nyt ajetaan alas (tämä pitää muuttaa muotoon: ei nyt - vaan aiemmin on ajettu alas ) hyvässä kunnossa olevaa Karhulan sairaalaa, samoin terveyskeskuksia Karhulassa ja Karhuvuoressa, suljetaan pieniä kouluja. Pientä balsamia haavoihin tarjoaa pikkuruinen sympaattinen puisto Karhulan jokirannassa ja suunnitelmat kehittää Ahltsrömin vanhojen tehdasalueita Karhulassa. Itärantaan on väläytelty Itäranta-Spa -kylpylää - mikä jo pelkästään ideanakin osoittaa kyllä jälleen sekä uskomattoman ylimyksellistä asennetta asukkaita kohtaan sekä suurta ymmärtämättömyyttä olemassaolevien, oikeudessakin vahvistettujen luontoarvojen osalta. 

Täytyy todeta, että kylläpä Karhulassa, Kymissä ja Länsi-Kotkassa asuu kärsivällistä porukkaa.

Asukkaat ovat nyt aktivoituneet vastustamaan Karhulan Suomalaisen kirjakaupan sulkemista. Totean vaan, että yritykset menevät yleensä sinne missä kaupunki luo parhaat edellytykset liiketoiminnalle. Karhulaan niitä ei ole luotu kaupungin toimesta. Tällä tarkoitan isoja kauppaketjuja ja niiden päätöksiä sijoittaa toimintaansa eri alueille.  Nyt on ovensa sulkemassa meidän ainoa kirjakauppamme.  Joku takuuvarmasti tulee selittämään, että kyse on taloudellisesta lamasta. Uskon, että kyse on enemmänkin voiton maksimoinnin tarpeesta suuren ketjun tapauksessa.

Kaupunkisuunnittelun tehtävä on luoda kehykset kaupungin kokonaisvaltaiselle kehittämiselle ja turvata kaikille asukkaille viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö.

Tehdyt päätökset ja valinnat ovat tähän asti suunnanneet palvelutoimintoja vahvasti Kotkansaarelle. Jos vain uskaltaa mainita toriparkin tai pasaatin, tai puistot ja patsaat … niin heti syytetään vuorotellen joko Kotka-Karhula – vastakkainasettelun lietsomisesta tai vaihtoehtoisesti Nimby-ilystä. Niinpä niin. Koeta tässä sitten puhua KOKO kaupungin tasapuolisesta kehittämisestä.

Kuka luettelisi vastaavat kehityskohteet - olkoon sitten toteutuneita tai suunniteltuja Karhulassa?  Uusi päiväkoti rakennettu Karhulaan - kyllä, mitä vielä? Tuo Eagle-talo on tuossa  kasvanut vuosien varrella, mutta onko se kasvanut kaupungin ansiosta, vai ahkeralla yrittäjyydellä talon sisältä?

Entä mitä palveluita on muuttanut Karhulasta Kotkaan? Työkkäri, Kela, oikeustalo nyt viimeksi, poliisilaitosta suunnitellaan Kotkaan eikä Karhulaan, vaikka hälytysmatkat ovat pidemmät jne. Sairaalaa on saneerattu, mutta nyt sitä ei enää haluta kehittää, vaan on keksitty "hyvinvointipuisto" - vanhaan "keskittämisajatukseen" perustuva illuusio taloudellisuudesta. 

Toritoiminta toimii Karhulassa hienosti ja väkeä riittää torille. Tori on paitsi pienyrittäjien ja viljelijöiden tuotteiden myyntipaikka, niin yhtä lailla myös sosiaalisen kohtaamisen tila. Toritoiminta perustuu perinteisiin ja ihan muuhun kuin kaupungin luomiin edellytyksiin. Se on oma lukunsa.  Karhulan tori on yksinkertaisesti tosi kiva kohtauspaikka ja hyvä esimerkki  ”elävästä kaupunkikeskustatoiminnasta”. Karhulan liikkeenharjoittajilla on tässä Karhulan elävöittämisessä myös aktiivinen osansa.

Mielestäni meidän tulee katsoa kokonaisuutena mitä kaupungissamme on tehty viimeiset 30 vuotta ja mieluiten aktivoitua vastustamaan suurta hidastelua Karhulan kehittämisessä.

Kotka on paljon laajempi kuin Kotkansaari. Tarja Bohm 10.8.2013