Medialla ei ole
aikaa tapahtumien taustojen tutkimiseen ja syvempään analysointiin. Tiedotuksen
on tapahduttava nopeasti, välittömästi ja ennen kaikkea maksimaalisesti
huomiota herättävällä ja myyvällä tavalla. Lähteinä käytetään yksiä ja samoja
uutiskanavia. Tämä johtaa yhä mustavalkoisempaan, kärjistetympään ja yksipuolisempaan
tiedottamiseen, mikä näkyy myös tiedotuksessa Venäjän ja Ukrainan tapahtumista.
Meitä hallitaan
peloilla. Meille luodaan valtamedian ja erityisesti keltaisen lehdistön median
avulla kuvaa esimerkiksi siitä, että Venäjä on nyt ainoastaan uhka, suuri
karhu, jota pitää pelätä. Kunhan ei vain kävisi niin, että syöksytään karhua
karkuun ja suoraan suden suuhun (NATO).
Venäjän
rajalla, kuten ei Suomenkaan puolella, ei ole tankkeja eikä sotakaluston suurta
keskittymää. Kuvitelkaa, mikä olisi tilanne, jos Suomi kuuluisi NATOon?
Silloinhan itärajastamme tulisi erittäin tiukka ja sotakalustoa olisi paljon molemmin
puolin rajaa. Tällainen uhkakuva on
paljon pelottavampi kuin nykytilanne, jossa meillä on hyvät suhteet niin itään
kuin länteenkin.
Mihin
on kadonnut venäjäntuntemuksemme, josta olemme aina ylpeilleet? Onko uusi
sukupolvi sokeutunut sille tosiasialle, että Venäjä tulee aina olemaan
rajanaapurimme? Uusi päättäjäsukupolvi tuntuu NATO-kiihkon vallassa olevan Stubbin
lailla hurmaantuneen liiaksi amerikkalaisesta maailmanherruutta tavoittelevasta
politiikasta. Onneksi tasavallan presidentillä ja ulkoministerillä tuntuu
sentään olevan ajatukset maamme turvallisuudesta vielä maan pinnalla.
En
puolustele Venäjän toimia, Kansainvälisiä lakeja on noudatettava. Venäjä näkee
kuitenkin tilanteen NATOn laajentumispyrkimyksenä ja vastustaa Naton laajenemista
entiselle omalle alueelleen. Ukraina on historiallisesti
erityinen alue Venäjälle. Se on ”äiti-Venäjä”, josta koko Venäjän entinen
imperiumi on saanut alkunsa. NATOn tunkeutuminen sinne, on kerrassaan mahdoton
ajatus Venäjälle. Ultimatumien esittäminen pakotteiden muodossa, saa Venäjän
vain vastaamaan entistä tiukemmilla vastatoimilla.
Paras
ja kaikkien osapuolten kannalta turvallisin vaihtoehto olisi se, että Ukraina
jäisi NATOn ulkopuolelle. Täten Ukraina, yhdessä Suomen kanssa, muodostaisi
neutraalin vyöhykkeen idän ja lännen välille. Tässä olisi haastetta tarjolla
rauhandiplomatialle.
Tarja
Bohm, Kotka
diplomikielenkääntäjä, HuK
Kaupunginvaltuutettu (vas,) Kotka
25.8.2014