Kotka on laajempi kuin Kotkansaari

Tämä kirjoitus on kommentti Kymen Sanomissa julkaistuun uutiseen:
"Karhulaan syntyy myös uutta" (artikkeli liitteenä alla)

Mistä kiikastaa, kun niin ei edisty Karhulan kehittäminen eikä kanjonin kattaminen? Epäilemättä rahasta, mutta kuinka paljosta?  Jumalniemen ramppeihin on varattu 18 miljoonaa euroa. Salaperäinen sijoittaja V. Gorbachev on esillä mainospuheissa aina silloin, kun kanjonin kattamisesta ja Karhulan kehittämisestä kysytään. Useimmiten asia nostetaan esiin vaalien alla, mutta mitään konkreettista ei näy eikä kuulu. Kaupungin johto antaa ympäripyöreitä vastauksia, joista ei saa mitään tolkkua. Kehitysyhtiö Cursor, mistä oikein kiikastaa?

Hiipuuko Kotkansaaren ”vetovoima”, jos Karhulaa kehitetään? Onhan tosiasia, että Karhula on logistisesti paljon paremmin sijoittunut E18 varrelle, kuin pussinpohja Kotkansaarella.

Suuntaan aika paljon odotuksia uuden kaupunkisuunnittelujohtajamme toimintaan. Toivon hänen tuovan entistä enemmän avarakatseisuutta ja todellista avoimuutta edeltäjiensä sanahelinän asemesta Kotkan kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi. Pieniä merkkejä siitä on nähtävissä - toivottavasti kaveria ei lannisteta. Tosin yleiskaavan laatimisen aloittaminen (YVA-prosessissa saadusta  laajasta myös asiantuntijoiden kritiikistä huolimatta)tuulivoimalatuotannolle liian lähellä asutusta Hallassa ei pisteitä lisää.

Aikoinaan Karhula halkaistiin moottoritiellä rajusti, se oli Karhulan keskustan esteettinen raiskaus - valitettavan yleistä tuolloin 70-luvun lopussa ja 80-luvulla.

Kotkansaarta on kehitetty järjestelmällisesti kaupunkikeskustaksi vuosikymmenten ajan. Rahaa on palanut parempina vuosina lähestulkoon pelkästään Kotkansaaren hankkeisiin. Kotkan asukkaista ja veronmaksajista yli 40.000 asuu muualla kuin saarella. Vasta nyt viime aikoina on tarjottu hieman balsamia haavoihin (esim. jokirannan pieni puisto Karhulaan) tai nyt suunnitteilla olevat Ahlströmin vanhan tehdasmiljöön alueiden kokonaisvaltaisen kehittämistyön käynnistys. 

Yli 40.000 Kotkansaaren ulkopuolella asuvaa veronmaksajaa on osallistunut esim. tappiollisen toriparkin, Katariinan hienon puistoalueen, parinkymmenen metrin välein keskustassa olevien 21 hienon taideteoksen (á 50.000 €) kustantamiseen. Palkintoja on satanut ”elävän kaupunkikeskustan” rakentamisesta.

Hienoa!  – mutta:

Karhula, Kymi ja muut alueet ovat saaneet odottaa vuoroaan liian kauan. Nyt ajetaan alas (tämä pitää muuttaa muotoon: ei nyt - vaan aiemmin on ajettu alas ) hyvässä kunnossa olevaa Karhulan sairaalaa, samoin terveyskeskuksia Karhulassa ja Karhuvuoressa, suljetaan pieniä kouluja. Pientä balsamia haavoihin tarjoaa pikkuruinen sympaattinen puisto Karhulan jokirannassa ja suunnitelmat kehittää Ahltsrömin vanhojen tehdasalueita Karhulassa. Itärantaan on väläytelty Itäranta-Spa -kylpylää - mikä jo pelkästään ideanakin osoittaa kyllä jälleen sekä uskomattoman ylimyksellistä asennetta asukkaita kohtaan sekä suurta ymmärtämättömyyttä olemassaolevien, oikeudessakin vahvistettujen luontoarvojen osalta. 

Täytyy todeta, että kylläpä Karhulassa, Kymissä ja Länsi-Kotkassa asuu kärsivällistä porukkaa.

Asukkaat ovat nyt aktivoituneet vastustamaan Karhulan Suomalaisen kirjakaupan sulkemista. Totean vaan, että yritykset menevät yleensä sinne missä kaupunki luo parhaat edellytykset liiketoiminnalle. Karhulaan niitä ei ole luotu kaupungin toimesta. Tällä tarkoitan isoja kauppaketjuja ja niiden päätöksiä sijoittaa toimintaansa eri alueille.  Nyt on ovensa sulkemassa meidän ainoa kirjakauppamme.  Joku takuuvarmasti tulee selittämään, että kyse on taloudellisesta lamasta. Uskon, että kyse on enemmänkin voiton maksimoinnin tarpeesta suuren ketjun tapauksessa.

Kaupunkisuunnittelun tehtävä on luoda kehykset kaupungin kokonaisvaltaiselle kehittämiselle ja turvata kaikille asukkaille viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö.

Tehdyt päätökset ja valinnat ovat tähän asti suunnanneet palvelutoimintoja vahvasti Kotkansaarelle. Jos vain uskaltaa mainita toriparkin tai pasaatin, tai puistot ja patsaat … niin heti syytetään vuorotellen joko Kotka-Karhula – vastakkainasettelun lietsomisesta tai vaihtoehtoisesti Nimby-ilystä. Niinpä niin. Koeta tässä sitten puhua KOKO kaupungin tasapuolisesta kehittämisestä.

Kuka luettelisi vastaavat kehityskohteet - olkoon sitten toteutuneita tai suunniteltuja Karhulassa?  Uusi päiväkoti rakennettu Karhulaan - kyllä, mitä vielä? Tuo Eagle-talo on tuossa  kasvanut vuosien varrella, mutta onko se kasvanut kaupungin ansiosta, vai ahkeralla yrittäjyydellä talon sisältä?

Entä mitä palveluita on muuttanut Karhulasta Kotkaan? Työkkäri, Kela, oikeustalo nyt viimeksi, poliisilaitosta suunnitellaan Kotkaan eikä Karhulaan, vaikka hälytysmatkat ovat pidemmät jne. Sairaalaa on saneerattu, mutta nyt sitä ei enää haluta kehittää, vaan on keksitty "hyvinvointipuisto" - vanhaan "keskittämisajatukseen" perustuva illuusio taloudellisuudesta. 

Toritoiminta toimii Karhulassa hienosti ja väkeä riittää torille. Tori on paitsi pienyrittäjien ja viljelijöiden tuotteiden myyntipaikka, niin yhtä lailla myös sosiaalisen kohtaamisen tila. Toritoiminta perustuu perinteisiin ja ihan muuhun kuin kaupungin luomiin edellytyksiin. Se on oma lukunsa.  Karhulan tori on yksinkertaisesti tosi kiva kohtauspaikka ja hyvä esimerkki  ”elävästä kaupunkikeskustatoiminnasta”. Karhulan liikkeenharjoittajilla on tässä Karhulan elävöittämisessä myös aktiivinen osansa.

Mielestäni meidän tulee katsoa kokonaisuutena mitä kaupungissamme on tehty viimeiset 30 vuotta ja mieluiten aktivoitua vastustamaan suurta hidastelua Karhulan kehittämisessä.

Kotka on paljon laajempi kuin Kotkansaari. Tarja Bohm 10.8.2013