lauantai 9. helmikuuta 2013

Populismi ruokkii vihaa ja kateutta

Julkaisen aiemmin (15.10.2012) kirjoittamani artikkelin uudelleen - koska aihe on entistä ajankohtaisempi.
 
Palaute Sakari Kuikan Ylänurkka -kirjoitukseen Kymen sanomat 15.10.2012


Kiitos Sakari Kuikka tärkeän aiheen nostamisesta keskusteluun. Poliitikot ovat jo oppineet varsinkin näin vaalien alla arkailemaan tämän aiheen nostamista esiin. Niin paljon on persujen maahanmuuttovastaisuus ja siihen liittyvä liturgia "uponnut" kansaan.

Perussuomalaisten mediapopulistinen linja perustuu paljolti demokraattisen järjestelmän ja päätöksenteon mollaamiseen siten, että siitä otetaan irti kevyet naurut, mutta vastuuta ei sitten otetakaan mistään. Istutaan takapenkissä eduskunnassa ja luetaan Ilta-Sanomia, joita sitten "kommentoidaan" sosiaalisessa mediassa. Faktoista ei välitetä, vaan nostatetaan vain vihantunnetta ihmisissä.

Minusta on ikävää erityisesti se, että perussuomalaiset käyttävät politiikan välineenä ihmisen "pimeää" puolta - ihmisen itsekkyyttä ja kateutta. Kaikkein konkreettisimmin se näkyy maahanmuuttajiin kohdistuvana vihamielisyytenä, joka on tietoisesti "lanseerattu" palvelemaan omia valtapyrkimyksiä.

Ja nyt kun minun jälkeeni tulee välittömästi tähän perään liuta maahanmuuttovastaisia persupuolustuskirjoituksia, niin muistutan heti kärkeen, että heitä on Kotkassa noin 5%, ettei tarvitse tätä "kauheaa uhkaa" liioitella ihan niin kamalasti. Tällainen "vihauskonto" herää helposti nimenomaan laman ja työttömyyden aikoina.

Ristiriitaiseksi persujen näkemykset tekee myös se, että samalla kun toisella suupielellä ollaan avoimen rasistisia niin toisella suupielellä ollaan kunnioittavinaan kristittyjä arvoja. Tämä on niin kaksinaamaista kuin voi vain olla. Vielä kun lisätään päälle yltiöisänmaallinen suomenlippujen heiluttelu, niin on saatu mukaan sellainen "jääkiekko-hyvä-suomi-hurmoshenkisyys", joka menee yli minun ymmärrykseni.

Minun ajatusmaailmassani rakkaus isänmaata ja ihmisiä kohtaan, on luonteeltaan ihan toisenlaista veljesrakkautta, ystävyyttä ja toinen toisensa tukemista ja heikomman auttamista kuin tällainen vihaa ja kateutta ruokkiva politiikkauskonto.

Ymmärrän kristillisiksi hyveiksi lähimmäisenrakkauden, hyvyyden, toinen toisensa auttamisen. Kaikki kristilliset hyveet allekirjoitan täysin, vaikka en kirkkoon kuulukaan. Isäänmaallisia me myös olemme kaikki puolueisiin katsomatta, sen toitottamiseen ja lippujen heilutukseen ei mielestäni ole edes tarvetta.


Muistakaas muuten työväen ihmiset, että persujen "koti-uskonto-isänmaa" iskulauseet ovat suomalaisen porvariston perua. Porvaripuuroa lapsena syönyt ei muuksi muutu aikuisena.


 

Tarja Bohm 15.10.2012

Ei kommentteja: