lauantai 22. joulukuuta 2012

Kotkan alueiden tasapuolisesta kehittämisestä

Olen kuullut monenlaista tulkintaa korttelikoti Alvariskan (Kotkan Sunilan kylässä) toiminnan osalta. Jotkut väittävät, että siellä ei käy tarpeeksi ihmisiä, mutta aina kun itse olen siellä vieraillut, on talossa ollut puheenporinaa ja väkeä, pullantuoksua ja kahvit valmiina kävijälle.

Tuntuu jopa siltä, että Alvariskan toiminnan vähättelyä on kuulunut eniten ihmisiltä, jotka asuvat itse kaukana täältä Itä-Kotkasta, tai joilla on enemmän mielenkiintoa muihin korttelikoteihin ja niiden toimintaa kohtaan.

Korttelikoti osallistuu myös vanhusten kotipalveluiden järjestämiseen ja monille se on ollut ainoa lähellä sijaitseva päiväruokailupaikka. Kahviloita eikä muitakaan yleisiä kokoontumispaikkoja sosiaaliselle kanssakäymiselle ei ole jäljellä (yhtä olutbaaria lukuun ottamatta). Olisin itse kyllä nipistänyt budjetista vaikkapa Cursorille annettavista suunnattomista tukirahoista tämän 30 000 verran Alvariskalle. Mutta vaikuttaa siltä että virkamiehiä ja eliittipäättäjiä ei suurestikaan kiinnosta kaukaisen Sunilan asiat.

Cursor saisi opetella pyörittämään toimintaansa vielä paremmin EU-projektirahoituksella. Ehkä vielä on petrattavaa siinä, miten EU-rahoitusanomuksia kirjoitetaan. Cursorille on syydetty kaupungin rahaa liian kevyesti ja vaadittu liian vähän todellisia tuloksia vastineeksi satsauksesta.

Kyllä talossa, jossa on 50 eri alojen konsulttia ja asiantuntijaa pitäisi jotain näkyvämpiä tuloksiakin saada. Tämä talo vaikuttaa lähinnä aloittavien pienyritysten ilmaistukikanavalta enemmän kuin todelliselta alueelliselta kehitysyhtiöltä. Numeroita pudotellaan aloittaneiden yritysten lukumääristä, entä kuinka moni niistä on lopettanut vuoden parin tukirahoitusten loputtua?

Asuminen täällä kauempana keskustasta ja omassa kodissa mahdollisimman pitkään on monille vanhuksille mahdollista nimenomaan kolmannen sektorin toimijoiden avulla. Sääli, että liian yksioikoisesti vedetään rivi yli budjetista.

Kovasti on erilainen ymmärrys elämisestä eri puolilla Kotkaa. Karhula ja Kymin alueet ja ihmiset täällä ovat aivan erilaisessa palvelujen saatavuustilanteessa kuin Kotkan keskusta, johon viime vuosien hulvattomat investoinnit ovat kohdistuneet. Korttelikotien palvelut tukevat asumista omassa kodissa mahdollisimman pitkään.  

Itä-Kotkan alueemme (Sunila, Popinniemi, Suulisniemi, Itäranta, Tiutinenkin) on jäänyt päättäjien huomiotta hyvin monessakin otteessa. Johtuneekohan tämä yleisestä Kotkan keskustaan suuntautumisesta, joka mielestäni on jatkunut liian pitkään.

Keskustasta on rakennettu vuosien varrella väkisin ja rahaa säästämättä jonkinlaista "unelmakeskustaa", pientä, sievää, patsain ja puistoin koristeltua ydinkeskustaa. Samalla sekä Karhulan, että Kymin alueiden kehittäminen on saanut odotella vuoroaan, jota ei koskaan tule.

Nyt meidän tulisi olla Karhulassa "kiitollisia" pienestä "puistonpätkästä" joen rannalla. Tämä on virkamiesten ja demari-kokoomuspäättäjien replikoinnessa ollut se suuri "panostus" Karhulan suuntaan.

Kanjonin kattamista ja muita "porkkanoita" vilautellaan vain kunnallisvaalien alla. Kun Karhulasta tai Kymistä tai Länsi-Kotkastakin kuuluu valituksia, ne kuitataan vain jonkinlaisena harmillisena "kiukutteluna". Keskustasta on pyritty tekemää eliittialuetta kaupungissa, joka kuitenkin on köyhä ja vararikon partaalla.
'Keskustelin asiasta kaupunginhohtaja Lindelöfin kanssa asiasta pari vuotta sitten ja hänen
ajatusmaailmaasa kuvaa hänen tuolloinen kommenttinsa: "Onhan tämä sentään City!”  

Kaupunginjohtajan kommenttia olen jälkeenpäin miettinyt: ”City? - mihin verrattuna? – Loviisaanko?” Minulle syntyperäisenä asukkaana Kotka on tietääkseni noin vajaan 55000 asukkaan pikkukaupunki, joka lisäksi on rähmällään velkojensa kanssa. Ei meillä ole varaa elää illuusiota tai visioita.

Suulisniemen kylä sijaitsee 15 kilometriä autotietä Kotkan keskustasta itään ja Suomenlahden rannalla, tervetuloa tutustumaan!  Meille täällä asuville jokainen hoidettava viranomaisasia tietää 15 kilometrin edestakaista matkaa tuohon väkisin muovattuun mukamas -ydinkeskustaan, joka todellisuudessa on sijainniltaan pussinpohja. Kotkansaaren ulkopuolella asuu noin 42 000 ihmistä .

Palvelujen tulee olla kaikille helposti saavutettavia. Meitä karhulalaisia ja itä-kotkalaisia on juoksutettu jo vuosikaudet hoitamaan kaikki asiat Kotkansaarella. Nyt ollaan viemässä terveyskeskuskin kauemmas. Oletteko tietoisia, että kun on aika luopua omakotitalosta, niin vanhuksemme pikkukylistä ovat jo vuosikaudet muuttaneet Karhulan keskustaan lähelle terveyskeskuspalveluita. Terveyskeskukset ovat tärkein lähipalvelu. Sen tavoittamisen vaikeuttaminen on paitsi erittäin epäoikeudenmukaista myös  epätaloudellista ja epäekologista.

Karhula ja Kymi ovat osa Kotkaa jo vuodesta 1977, vaikka Kotkansaarella asuva enemmistö päättäjistä tuntuu vierastavan näitä alueita. Onkohan meidän elinympäristömme esimerkiksi täällä itäisen tehtaan varjossa eliittipäättäjillemme liian brutaali ja työväenhenkinen vai muuten vaan täysin vieras ympäristö?

Kotka koostuu monista, alueellisesti hajallaan sijaitsevista kylistä. Kotkansaari on vain yksi näistä.

Kotikyläni Suulisniemi, samoin naapurikylät Sunila, Popinniemi, Tiutinen ovat osa Kotkan kaupunkia ja vaativat palvelujen tasapuolista saatavuutta.

Olemme myös realisteja ja ymmärrämme työnteon tärkeyden. Haluamme tottakai panostuksia erityisesti työllisyyttä edistäviin hankkeisiin, mutta myös kontrollia tällaisiin hankkeisiin syydettävien rahojen käyttöön sekä konkreettisia esimerkkejä tuloksista!

Tarja Bohm

Ei kommentteja: