Ruusuja ja risuja Itärannan kaavapäätöksestä 16.2.2011

Risuja kaupunkisuunnittelun virkamiehille siitä, että koko pitkässä käsittelyprosessissa ei heidän toimestaan tuotu päättäjien huomioon luontofaktoja. Kaava-alueella olevien kaatopaikkojen todellisia tutkimustuloksia ei esitetty päättäjille. Ne nousivat esille vasta kansalaisliikkeen vaatimuksesta.

Osa päättäjistä oli myös sitä mieltä, että meidän tulisi olla kiitollisia Ahlström Oy:lle ja siksi toteuttaa heidän toivomansa kaava sellaisena kuin yhtiö haluaa. Tähän on vaikea yhtyä, koska Itärannan ja lähialueiden suuret kaatopaikka-alueet ovat tuhonneet lähiluontoamme ja virkistysalueitamme todella paljon ja vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Yhtiö on liputtanut ulos kaupungistamme jo kauan. Jäljellä olevat maaomaisuudet ovat kaupankäyntikohteita ja kaatopaikkabusiness tuntuu olevan yhtiön lähes ainoa kehitystrendi tällä hetkellä. Lasikuitutehtaan omat jätteet saadaan ilmaiseksi ”dumpattua” luontoon, kun kaatopaikoille kuljetetaan muualta jätteitä maksua vastaan.

Ruusuja niille päättäjille, jotka ymmärsivät esitettyjä faktatietoja ja yhtyivät viranomaisten ja asiantuntijoiden näkemyksiin alueen kiistattomista luontoarvoista, puolustivat näitä arvoja, eivätkä sortuneet ”politikointiin” ilman faktaperusteluja. Näitä rehellisiä päättäjiä löytyi eniten valtuustomme vihreältä osastolta ja vasemmistosta ja perussuomalaisista sekä muutama valopilkku valtapuolueista.

Kansalaisliike Pro Äijänniemi ei ole ollut mikään poliittinen liike, luonto ei kysy puolueita. Olemme tuoneet esille asiantuntijoiden esittämiä faktoja ja tutkimustuloksia. Olemme itse asiassa tehneet sitä työtä, joka olisi ollut kaupunkimme virkamiesten sekä myös Kotkan ympäristökeskuksen velvollisuus. Koko tänä aikana eivät kaavan ja rantarakentamisen puolustajat esittäneet julkisuudessa mitään vastaperusteluja, eikä niitä kuultu myöskään valtuustokäsittelyssä.

Syy on yksinkertainen. On erittäin vaikea perustella, miksi Ahlströmin etu ja ne 16 ylisuurta rantatonttia suojelumerkityille alueille ovat tärkeämpiä, kuin asukkaille tärkeät virkistysalueet sekä kiistattomat luonnonsuojelumerkinnät kaupunkimme kauneimmilla ja viimeisillä vapailla rannoilla? Riittääkö perusteluksi se, että on pidettävä Ahlström tyytyväisenä tai että ratkaisu helpottaa muita maa-aluekauppoja kaupungissamme?

Alueemme korkein luontoviranomainen (ELY-keskus) on vaatinut Itärannan kaatopaikan puhdistusta tai poistamista. Onko tarkoitus jättää sekin huomiotta ja kaavoittaa välittömästi kaatopaikkaan rajoittuvia tontteja myytäväksi ihmisille? Kaatopaikan on todettu pilanneen maaperän; raskasmetalliarvot ovat kuparin osalta yli 8-kertaisesti ja bariumin kohdalla 5-kertaisesti raja-arvot ylittäviä. Voidaanko tällaiselta alueelta hyvällä omallatunnolla myydä ihmisille tontteja? Minun oikeudentajuani tämä ei vastaa, entä teidän?

Tarja Bohm
Suulisniemi, Kotka