MITÄ KOTKAN VASEMMISTOLIITTO HALUSI TALOUSARVIOON LISÄTTÄVÄN

Aika usein tuntuu siltä, että paikallislehtien uutisointi Kotkan valtuuston kokouksista kaipaisi hieman täydennystä, joten tässä muutamia asioita, joita Vasemmistoliiton 10-hengen ryhmä halusi saada budjettiin, mutta joita enemmistö valtuustosta ei hyväksynyt.

Me olisimme halunneet ja esitimme esimerkiksi, että:

1. Terveydenhuolto: Kuntoutustoiminnasta ei vähennetä 500.000 euroa.  (kaikki muut puolueet vastustivat, ei mennyt läpi, ei edes demarit mukana)

2. Pääluottamusmiehille läsnäolo- ja puheoikeus tehtävää vastaavissa lautakunnissa.
(ei mennyt läpi)

3. Meripäivien yhteydessä avataan paikallisille, yleishyödyllisille yhdistyksille maksuton alue, joka mahdollistaa kotkalaisille toimijoille varainhankinnan. (hylättiin äänin 41 - 10). (Jäimme yksin, ei edes demarit mukana).

4. Kymenlaakson Orkesteri Oy:n avustusta ei vähennetä. (ei mennyt läpi )

5. Kaakonkulman kulttuurimylly ry;n (Monikulttuurikeskus Mylly) avustus pidetään ennallaan. (ei mennyt läpi, hävittiin äänin 36 - 10, tyhjää äänesti 5). Sen sijaan valtuusto hyväksyi demarien esityksen, jossa avustusta leikattiin 17.000 eurolla.

6. Kotka aloittaa vahvuuksiensa meri-, saaristo-, ja jokiluonnon markkinoinnin sekä rakennetun ympäristönsä ainutlaatuisuuden tunnetuksi tekemisen. (ei mennyt läpi, aika kummallista – mitä tässä oli vastustettavaa – kysyy allekirjoittanut)

7. Tavastilan kirjasto jatkaa itsepalvelukirjastona. (ei mennyt läpi, äänet 29 – 22)

8. Alinta omaishoidon tukea, jonka piirissä on 103 kotkalaista, ei lopeteta. (ei mennyt läpi, demarit eivät tulleet mukaan).

9. Kotikuntoon -yksikkö toimii koko vuoden. (äänestys hävittiin 35 - 15, esim.demarit eivät tulleet mukaan)

10. Tekstilisäys: Voimakkaasti lisääntyneestä valtakunnallisen ja paikallisen turvapaikanhakijoiden määrästä johtuen luodaan ajankohtainen Maahanmuuttostrategia. (muut ryhmät eivät tulleet mukaan, äänestys  hävittiin 41-10)

11. Tiutisen koulu ei lakkaa 1.8.2016 alkaen. Koulua ei yhdistetä. (hävittiin äänin 28 – 23). Käytännössä demarien ja kokoomuksen äänet kaatoivat tämän.

12. Vakituisten koulunkäynnin ohjaajien määrä nostetaan sataan. (hävittiin äänin 40-11, eli suurin osa valtuustosta, myöskään demarit eivät lähteneet mukaan)

13. Peruskoulun ”psyykkarien” (psykiatristen sairaanhoitajien) määrä säilytetään ennallaan. (ei mennyt läpi, hävittiin äänin 33-18, perussuomalaiset mukana, demarit eivät.)

 Kotkan Vasemmistoliiton valtuustoryhmän esityksiä, jotka saimme läpi, esimerkiksi:

1. Selvitetään onko mahdollista, että nuorisovaltuuston jäsenille annetaan puhe- ja osallistumisoikeus valtuuston kokouksiin. (esitys hyväksyttiin, valtuusto yksimielinen).

2.  Tarkastuslautakunnan jäsenet kutsutaan valtuuston tiedonantokokouksiin.
(hyväksyttiin, valtuusto yksimielinen)

3. Kotkan kaupunki toimii määrätietoisesti Rantaradan, pääkaupunkiseudulta suoraan itään suuntautuvan ratayhteyden toteutumisen edistämiseksi. (hyväksyttiin äänin 44 – 7)

4. Hovinsaaren koulun toiminta ei lakkaa 1.8.2016 alkaen, koulua ei yhdistetä. Tämä esitys hyväksyttiin äänin 37 - 14 (vain kokoomus + rkp vastusti)

5. Läpi meni myös Vasemmistoliiton ja demarien yhdistelty esitys siitä, että ”Kaikki juniorien harjoitusvuorot ovat maksuttomia (alle 18 -vuotiaille, demarien lisäys) kaikissa yksilö- ja joukkuelajeissa. Maksuttomuus koskee kaikkia kaupungin liikuntatiloja. Pelimaksut säilyvät vuoden 2015 tasolla (viimeinen lause sekä maininta alle 18 vuotiaista olivat demarien lisäyksiä).

Positiivisista muiden tekemistä esityksistä on mielestäni mainittava erikseen erityisesti demarien tekemä esitys siitä, että poistettaisiin kohta, jota virkamiehet/kaupunginhallitus olivat esittäneet koskien subjektiivisen päivähoidon rajoittamista eli poistettiin seuraava teksti: ”päiväkotiverkon ja sen toiminnan suunnittelu vastaamaan varhaiskasvatuslakia ja hallitusohjelman mahdollisten muutosten haasteita”. Tämä kohta poistettiin äänin 29 - 22 eli demarien, vasemmistoliiton, vihreiden ja puolesta sananvapauden äänin.

Muutoin olin melko tyytymätön demarien suoritukseen, koska he myötäilivät mielestäni aivan liikaa kokoomuksen linjaa ja tyytyivät melko lailla sanamuotojen viilaukseen.

Kaikki vasemmistoliiton tekemät esitykset olisi voitu toteuttaa ja saada silti jopa hieman ylijäämäinen budjetti, mikäli kunnallisveron korotus (vain 0,25 %) olisi hyväksytty. Tätä muut puolueet eivät halunneet, lähinnä poliittisista syistä. Tuo marginaalinen korotus olisi vaikuttanut alimpiin tuloluokkiin seuraavasti: n. 3000 € kuukaudessa ansaitseville – 6 € /kk
n. 2000 € kuukaudessa ansaitseville – 4 €/ kk ja n. 1000 € kuukaudessa ansaitseville -2 € /kk.

Budjetti on tarpeen saada nolliin eli tasoihin, joten esitetyt menot tulee voida aina ehdottaa katettaviksi jollakin tavalla. Virkamiesten antamat laskelmat sinällään ovat aina toki vain laskennallisia ja usein niihin sisältyy jo sinällään ”ilmaa”, eikä niitä voi lukea kuin piru raamattua.

Yllä oleva lista ei ole varmaankaan aivan täydellinen. Kollegat voivat toki mielelläänkin täsmentää sitä tarvittaessa.  Oletan myös, että kaupungin sivuilta voi lähipäivinä lukea kaikki, myös muiden ryhmien tekemät ja läpimenneet esitykset.

Tarja Bohm, Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Kotka 18.11.2015

VAATIMUS TOIMENPITEISTÄ KOSKIEN KOTKAN ITÄRANNAN HAKKUITA

From: Tarja Bohm

Sent: Monday, October 12, 2015 12:26 PM

To: Kaarlo Peltomaa ; henry.lindelof@kotka.fi ; eeva.linkola@kotka.fi ; heli.ojala@kotka.fi ; vesa.yrjonen@kotka.fi ; heikki.laaksonen@kotka.fi

Cc: Kari Kivimäki

Subject: Re: METSÄ - JA PUISTOASIAA

Arvoisat vastaanottajat, (erityisesti Ympäristökeskuksen johtajalta Eeva Linkollta pyydän välittömiä toimia!)

 

Ensiksi: – Heli Ojalalle – miksi ette vastaa minulle itse, vaan välitätte minulle vain Ahlströmin antamia vastauksia?

 

Toiseksi Ahlsrömin/Peltomaa alla olevaan viestiin välttämättömiä oikaisuja:

 

Ahlström/Peltomaa todellakin lähetti oheisen kuvan mukaiset (vain 2 rullaa) keltaista nauhaa, eikä pyynnöistäni huolimatta lähettänyt sitä enää lisää.

Nauha ei riittänyt kuin murto-osaan suojeltavista puista ja nimenomaan alueilla, jotka Ahlström oli hakkuusuunnitelmassaan määrännyt eniten hakattaviksi (vihreällä ja punaisella hakkuukartassa merkityt alueet).

 

Samaisessa puhelinkeskustelussamme Kaarlo Peltomaa vakuutti, että hakkuusuunnitelmassa vaaleansinisellä merkityiltä alueilta ei ole tarkoitus kaataa puita, kuin ainoastaan- suora siteeraus:”vain puu sieltä – toinen täältä. Samoin hän kertoi tuolloin yhtiön välttävän puiden hakkaamista vakiintuneiden kulkureittien varsilta. Tähän lupaukseen luottaen, emme lainkaan olettaneet maanomistajan ulottavan hakkuitaan tälle arvokkaan harjualueen kauneimmalle alueelle. Nyt kuitenkin 400 runkoa alla olevan viestin mukaan. Se on ehdottomasti liian paljon.

 

Nyt siellä arvokkaan harjualueen hienoimmilla reiteillä on kuitenkin merkattu nimenomaan kauneimmat, suorimmat, vanhimmat ja komeimmat männyt kaadettaviksi – lähes poikkeuksetta ja paljon suuremmassa mittakaavassa kuin oli luvattu. Samoin ovat kaadettavat merkkaukset osuneet lähes poikkeuksetta vakiintuneiden, leveiden polkujen varsille, sekä Metsäkulman/Paaskallion ja Itärannan välisellä alueella, että harjun korkeinta kohtaa seuraavan polun varrella.

 

En tiedä missä Kotkan Ympäristökeskuksen väkeä tai kaupungin rakennusvalvontaa on kävelytetty tilannetta tarkastelemassa. Rakennusvalvonnalta tullut viittaus “säilyneisiin pieniin käkkyrämäntyihin” antaa olettaa, että heidän mielikuvansa metsästä rajoittuu Äijänniemen uimarantaan.

Olen tarjoutunut Ympäristökeskukselle (Eeva Linkola) oppaaksi kävelyretkelle metsään, jonka tietenkin tunnen hyvin, mutta minuun ei ole otettu yhteyttä.

 

Olen erittäin pettynyt Ahlströmin/Peltomaa antamaan vastaukseen, joka mielestäni ei anna totuudenmukaista kuvaa tilanteesta.

Toistan vaatimukseni tiukemmista toimenpiteistä Kotkan Ympäristökeskukselle sekä Kotkan kaupungille, joiden molempien tulee valvoa kaupunkimme ympäristön virkistysarvon säilymistä.

 

Lisäksi totean, että on todella törkeää, jos yhtiö saa jättää hakkuujätteet mätänemään metsiin ja pilata näin metsän aluskasvullisuuden kasvumahdollisuudet. Näkymät ennen kauniissa metsässä ovat kuin talvisodan jäljiltä, jos yhtiä saa jättää sen tähän tilaan. Kaupunkimme vastuuhenkilöillä tulee olla enemmän kiinnostusta taajamaluontoa kohtaan. Nyt ollaan kaupungin taajama-alueella ja lisäksi erittäin arvokkaaksi todetulla harju-alueella. Harju on jatketta Salpausselän harjumuodostumalle ja sama harjualue  jatkuu Kotkan Lehmänsaareen asti.

 

Mitä tulee asukkaiden yhteydenottoihin Ahlströmiin, ovat minun tietoni yhteydenotoista huomattavasti laajemmalti kriittiset, kuin minkä kuvan Ahlström/Peltomaa haluaa antaa. Hakattujen puiden tarjoamista ns. saunapuiksi muutamille henkilöille käytetään tässä hyväksi, jotta luotaisiin kuvaa ihmisten myötämielisyydestä.

 

Lähialueiden asukkaat ovat tehneet kaupungille asiasta huomautuksia. Me emme vastusta kaikkea, olen todennut, että jo hakatun metsän keskialueen kanssa voimme elää, mutta vaadimme vain sitä, että harjun arvokkaimmat osat – joista edellisessä viestissäni puhuin – säilytettäisiin ja pidättäydyttäisiin komeimpien puiden hakkaamiselta sillä alueella, joka hakkuusuunnitelmassa on merkitty vaaleansinisellä. Lisäksi vaadimme, että hakkuujätteet puhdistetaan pois jo hakatulta metsäalueelta.

 

Kaikki viestini on lähetetty tiedoksi myös Kaakkois-Suomen Ely-keskukselle sekä tiedotusvälineille.

Odotan Kotkan kaupungilta ja erityisesti Kotkan Ympäristökeskukselta entistä tiukempia toimia (ja enemmän kuin Ahlströmiltä tulleita ja minulle välitettyjä vastauksia) tämän kaupunkimme arvokkaan harjualueen luonnonkauneuden turvaamiseksi.

 

Ystävällisin terveisin

 

Lähialueen asukkaiden puolesta

 

Tarja Bohm

Hyökykatu 4

48910 Kotka

050 5299359

A.Ahlström Oy;n hakkuusuunnitelma. Harjualueen arvokkaimmilla osilla (merkitty vaaleansinisellä)
 oli luvattu kaataa "vain yksittäisiä puita sieltä täältä".

Kaksi rullaa keltaista nauhaa. Ei kovin moneen puuhun riittänyt.

 

ITÄRANNAN HAKKUUT - HUOMAUTUS KOTKAN KAUPUNGILLE

Kotkan kaupunki                                                                                                       6.10.2015

Rakennusvalvonta
Kustaankatu 2
48100 Kotka

Kirjallinen huomautus Kotkan kaupungin rakennusvalvonnalle

Ref.  Kuuleminen Itärannan erikoishakkuiden johdosta

Viitaten yllä olevaan asiaan haluan huomauttaa seuraavaa.

1. Ensiksi haluan huomauttaa, että Kotkan Itärannan metsän erikoishakkuista koko Itärannan arvokkaaksi luokitetulla harjualueella ei ilmoitettu asukkaille kaupungin toimesta (ei tehty asukkaiden kuulemista) eikä ilmoitettu Kotkan ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus sai asiasta tietää vasta, kun allekirjoittanut siitä heille ilmoitti. Ympäristökeskus kävi paikalla vasta jo hakkuiden alettua, kun kaupungin rakennusvalvonta ja puisto-osasto olivat paikalla käyneet. Mielestäni tässä asiassa olisi erityisesti tullut kuulla Kotkan ympäristökeskusta, jonka alaisuuteen tällaiset asiat kuuluvat.

2. Nyt (22.9.2015) ilmoittamanne kuuleminen koskee vain osaa Itärannan metsän hakkuualueesta. Puhelimitse saamani tiedon mukaan kuuleminen koskee vain kaava-aluetta.

3. Ilmoituksessa ilmoittamanne karttaa kyseessä olevasta alueesta ei huomautusten jättämisaikana (6.10. mennessä) ollut esillä, vaikka ilmoituksenne niin sanoi. Kartta ilmestyi nettisivuille vasta viime tingassa, kun allekirjoittanut sitä tiedusteli 5.10. eli päivää ennen huomautusajan umpeutumista.

Kartassanne tulkintani mukaan vihreällä merkitsemänne alueet kuuluvat nyt hakkuusuunnitelmaan. Haluan huomauttaa, että nämä alueet, sen lisäksi että ne rajoittuvat Itärannan arvokkaaseen harjualueeseen, ovat myös erittäin suuressa virkistyskäytössä ja maisemallisesti arvokkaita alueita. Alueet rajoittuvat myös Paaskallion alueeseen, jonka Kouvolan hallinto-oikeus 16.2.2011 tekemänsä rakennuskaavapäätöksen kumoamisen (HO päätös nro 11/0065) perusteluissa toteaa erityisen arvokkaaksi ympäristöksi. Hallinto-oikeus toteaa: ”kaavaselostuksen mukaan maisemallisesti arvokkaimmat kohteet kaavoitettavalla alueella ovat harjun jyrkkäpiirteinen reunavyöhyke sekä metsämaisemasta voimakkaasti kohoava Paaskallio. Paaskallion alue on asemakaavassa osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). ”

4. Kaiken yllä olevan lisäksi ja perusteella pyydän kaupunkia rajoittamaan hakkuita kyseisellä alueella minimiin, sillä alue on erittäin luonnonkaunista aluetta, aktiivisessa virkistyskäytössä, sekä myös asukkaiden ja koululaisten kulkureitti kahden kylän- Itärannan ja Suulisniemen – välissä.

5. Lisäksi on tärkeää velvoittaa hakkuuyhtiö korjaamaan hakkuujätteensä sekä tässä kyseessä olevalta alueelta (jota toivottavasti ei hakata paljoa), myös koko Itärannan metsän alueelta. Yhtiöltä saamieni tietojen mukaan he aikovat jättää metsään hakkuujätteet jälkeensä, mikä olennaisesti tulee pilaamaan pohjakasvillisuuden kehittymisen vuosikausiksi eteenpäin sekä pilaamaan alueen luonnonkauneuden ja virkistysarvon. Tämä metsäalue on taajama-aluetta eikä suinkaan niin sanottua villiä metsää jossain kaukana asutuksesta.

Meidän lähialueen asukkaiden kannalta koko Itärannan metsäalue oli puhdas ja hyvä marjankeruu- ja lenkkeilyalue monine polkuineen. Nyt siitä uhkaa jäädä jäljelle vain hakkuumetsän risukkoa, jonka virkistysarvo ei suinkaan ole verrattavissa entiseen.

Tarja Bohm, Suulisniemen asukas, Kotkan kaupunginvaltuutettu
Hyökykatu 4, 48910 Kotka,  gsm 050 5299359
tarja.bohm@kymp.net

 

Kotkan Tiutisen saaristokoulu on ainutlaatuinen

Kotkan Tiutisen saaristokylä asuinympäristönä houkuttelee monia. Kylä on kasvanut ja uusia asukkaita on muuttanut sinne. Vanhemmilla on usein ollut mielessään myös turvallinen koulu lähellä kotia. Kylään on rakennettu useita uusia taloja ja vanhoja taloja on hoidettu ja korjattu hienosti. Kylä on aktiivinen ja edustaa arvokasta saaristolaisperinnettä, jota tulee vaalia. Tämä on juuri sitä, josta me Kotkassa ylpeilemme

Tiutisen saaristokylässä on erittäin hieno ja suuri puurakenteinen koulu, joka ympäristöineen edustaa uskomattoman hienoa saaristolaismiljöötä. Koulu on kylän sydän ja ainutlaatuinen helmi merikaupungissamme. Soisin kaikkien Kotkan valtuutettujen käyvän pikaisesti tutustumassa sekä kouluun, että koko kylään ja päätyvän yhteisesti koulun säilyttämiseen. Huonot ja hätäiset päätökset on mahdollista ja tarpeen muuttaa, jos vaakalaudalla on arvokkaan kulttuuriperinnön sammuminen.

Tiutisen koulun lakkauttamisesta on virkamiesvoimin esitetty saatavan noin 200.000 euron "säästö" kaupungille, mutta mielestäni se ei ole todellista säästöä, sillä lukuun ei sisälly esimerkiksi koululaisten kuljetuksista Hakalan kouluun aiheutuvia kuluja tai arvokkaan, vasta kunnostetun rakennuksen hoidon vaatimia kuluja. Rakennukset säilyvät vain kun niissä on elämää. Jos koulu menetetään, menetetään arvokas helmi saaristokaupungissamme. Se olisi kovin lyhytnäköistä.

Kotkan valtuuston on mielestäni mietittävä tämä asia vielä uudelleen ja tarkemmin, jotta emme tulisi tehneeksi suurta virhettä. Kylä ja koulu ovat arkkitehtoninen kokonaisuus, joka edustaa vielä säilynyttä saaristolaismiljöötä, joka on ainutlaatuinen - ei vain Kotkassa tai Suomessa - vaan myös maailmassa.

Kotka on muodostunut lukuisista kylistä, joilla kaikilla on oma identiteettinsä. Tiutisen kylällä on oma erityinen tarinansa kerrottavanaan, myös ajatellen kaupunkimme markkinointia ja merellistä perinnettä. Koulun lakkauttaminen olisi paljon suurempi menetys, kuin pelkästään rahassa on laskettavissa. Kylällä on annettavaa myös turismille. Se kertoo tarinaa meillä vielä elossa olevasta saaristolaiselämästä ja -perinteistä. Tähän tarinaan liittyy oleellisesti saaristokoulu. Elävä, toimiva ja perinteinen puurakenteinen koulu saaristolaismiljöössä on nykyisin harvinaisuus. Jos siitä luovutaan, luovutaan myös mahdollisuudesta kertoa tuleville sukupolville ja vierailijoillekin elämänmuodosta, joka on ollut kaupungissamme tärkeä monien sukupolvien ajan.
 

Tarja Bohm 22.8.2015

Kotkan lukioiden yhdistäminen olisi virhe

Kotkassa on lukioita vähennetty siten, että jäljellä on enää kaksi, jotka nyt haluttaisiin säästöihin vedoten yhdistää yhdeksi. Lukiot sijaitsevat tällä hetkellä liikenneyhteyksien kannalta melko optimaalisesti siten että yksi sijaitsee Kotkansaarella ja toinen Karhulassa.

Karhulan lukion lakkautusesitys poistettiin säästöohjelmasta kaupunginjohtajan sanojen mukaan toistaiseksi. Useat valtuutetut ovat toistuvasti vaatineet avointa kustannusvertailua kahden ja yhden lukion mallien välillä. Sellaista emme ole koskaan saaneet. Meille on esitelty vain Karhulan lukion lakkauttamisesta saatavia oletettuja etuja. Nyt lakkautusesitys poistettiin listalta toistaiseksi ja Karhulan lukio jätettiin roikkumaan löysään hirteen. Koululle tällainen tilanne on erittäin hankala, koska opetussuunnitelmat on joka tapauksessa tehtävä tulevaisuutta ja uutta lukuvuotta varten.

Rehellisempää olisi ollut todeta, että sekä valtuutettujen, että vanhempien ja opiskelijoiden aktiivisesti ja ansiokkaasti esiintuomat faktat puhuivat kahden lukion ja erityisesti Karhulan lukion säilyttämisen puolesta.

Kuviteltuja säästöjä ei haluttu eritellä ja esitellä valtuustolle, koska niistä ei ole todellista näyttöä. Lukioiden oppilaat eivät olisi mahtuneet Kotkan lyseon tiloihin, vaan oppilaat olisi jouduttu sijoittelemaan korvaaviin tiloihin, jotka jälleen jouduttaisiin remontoimaan tarkoitukseen sopiviksi. Korvaavina tiloina on mainittu esimerkiksi vanha paloasema, vanha nuorisotalo Greippi, kirjasto ja Koteko. Tällainen hajasijoittelu ei ole toimiva ratkaisu opetuksen kannalta ja muutostyöt maksaisivat.

Karhulan lukio on opetustuloksissa ollut kaupunkimme ykköslukio viimeisten 14 vuoden ajan. Koulussa on menestyksekäs matemaattis-teollinen linja, jossa opetus painottuu matemaattisiin ja luonnontieteellisiin aineisiin. Linjalta toissavuonna valmistuneet ovat kaikki nyt yliopistoissa opiskelemassa. Karhulan koulu aloitti myös ensimmäisenä Suomessa yrittäjyyslinjan, joka on erittäin vetovoimainen ja toiminut jo noin 20 vuotta. Tämä linja tekee työtä opettajien omin voimin, ilman valtion tukea ja tekee tätä työtä tehokkaasti ja hyvin tuloksin. Lukioon tullaan kauempaakin, koska sen maine on hyvä.

Karhulan lukiossa on vuosikausia tehty erittäin hyvää työtä, mistä opettajille kuuluvat suuret kiitokset. Lukioiden yhdistämisellä katkaistaisiin rajusti hyvin menossa olevat kehitysprosessit. Kestäisi monia vuosia saada aikaan todellinen yhdistyminen, kuten Kotkassa tiedetään kokemuksesta. Yhteenkuuluvaisuutta ja hyvää yhteishenkeä ja hyviä tuloksia ei luoda yhtäkkiä vaan pitkäjänteisellä työllä. Opettajille ja koko henkilökunnalle on nyt annettava ja taattava työrauha jatkaa hyvää ja nousujohteista työtään. Hyvien koulujen olemassaolo on ehdoton vetovoimatekijä kaupungillemme.

 

Tarja Bohm
kieltenopettaja, FM
kaupunginvaltuutettu, vas.

 

 

Vaaleissa äänestetään Suomen tulevaisuuden linjasta

Nämä vaalit ovat arvovaalit. Näissä vaaleissa äänestetään Suomen tulevaisuuden linjasta.  Äänestäjät päättävät, jatketaanko kansan suuren enemmistön kurjistamisen tiellä - vai tartutaanko aktiivisemmin suuryritysten veropakoiluun ja käytetään nyt veroparatiiseihin valuvat miljardit työllistämiseen ja kansan enemmistön elämänlaadun ja palvelujen parantamiseen. 

Vaalit ovat sesonkiaikaa ilmoitusmyynnille. Rahalla saa ostaa näkyvyyttä. Onko enää tilaa ajatuksille siitä, mistä tässä vaalimediasirkuksessa oikeastaan on kyse?

Populismi on astunut politiikkaan. Populismilla ei ole omaa aatetta, vaan se lainaa ajatuksia ja sloganeita sekä vasemmalta, että oikealta ja tarjoaa niitä aina sen mukaan, kuka kysyy. Populismi on myös sitä, että nostetaan esille marginaalisia ”ongelmia”, joista on helppo puhua, mutta jotka eivät lopultakaan vaikuta suuresti Suomen talouteen. Populismi ei kuitenkaan puutu oikeistolaisen talouspolitiikan kovaan ytimeen eikä arvostele oikeistopolitiikan aiheuttamaa taloudellisen eriarvoisuuden lisääntymistä ja syvenemistä.

Mediasirkus vaalien ympärillä on valtava. Gallupeista ja räväköistä otsikoista on tullut ennustamisen lisäksi mielipidevaikuttamisen keino. Tuntuu siltä, että median osuus vaaleissa on merkittävämpi kuin ehdokkaiden itsensä. Media voi nostaa esille suosikkejaan ja päinvastoin. Se, joka hallitsee tiedotusta, hallitsee mielipiteitä.

Äänestäminen on demokraattista.  Jokaisella äänestäjällä on tasan yksi ääni varallisuudesta riippumatta. Äänestäjällä on tilaisuus vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Nyt äänestetään siitä, tullaanko edelleen vähentämään terveydenhoidosta hoitavia käsiä, heikennetäänkö opetusta edelleen suurentamalla luokkia ja karsimalla kouluavustajia ja kouluja, alennetaanko työttömyysturvaa entisestään ja tullaanko eläkkeiden indeksikorotukset jäädyttämään?

Äänestämme siitä, mikä on ensisijaista. Hoitaa niitä, jotka apua tarvitsevat joko työttömyyden, sairauden, korkean iän, vaikean vamman tai muun syyn vuoksi, vai onko etusijalla turvata superrikkaiden edelleen rikastuminen sallimalla verokeinottelu myös jatkossa?

Haluaako Suomen kansan enemmistö sitä, että nykyinen leikkauslinja ja palveluiden alasajo jatkuu vai haluaako kansan enemmistö antaa tilaa sellaiselle linjalle ja talouspolitiikalle, joka pyrkii tasoittamaan tuloeroja mieluummin kun lisäämään niitä?  Sinä päätät. Äänestä.

Tarja Bohm
Kieltenopettaja, FM
Kaupunginvaltuutettu, Kotka
Ehdokas eduskuntavaaleissa, vas.

Loppu leikkauksille ja suuryritysten veronkierrolle

Toimittaja sai lopulta puristettua Stubbilta (TV1 lauantaiaamu 7.3.) kokoomuksen lääkkeet hyvinvointiyhteiskunnan ”pelastamiseksi”. Ne ovat etuuksien, eläkkeiden, lapsilisien ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaukset, kehitysyhteistyön leikkaus ja julkisen sektorin pienentäminen (irtisanomiset) sekä muutaman ministerin palkan alennus.

Ohjelmassa ei puhuttu siitä, miten valtion kassaan saataisiin lisää rahaa palveluihin esim.
1. Tukkimalla verovarojen jatkuva vuoto veroparatiiseihin.
2. Verottamalla pääomatuloja kuten ansiotuloja ja
3. Nostamalla rikkaiden veroja lisäämällä progressiota todella suuriin palkkoihin.
Ei puhuttu, koska tämä on vasemmiston linjaus.

90-luvun laman jälkeen Suomessa rikkaat ovat entisestään rikastuneet ja köyhät köyhtyneet. Miksi? Mm. siksi, että tuolloin erotettiin toisistaan pääomatulojen ja ansiotulojen verotus. Nyt rikkaat voivat kikkailla nostamalla palkkansa vähemmin verotettuna pääomatulona.

Oikeisto vaatii jatkuvasti leikkauksia palveluihin, työttömyysturvaan, terveyspalveluihin, koulujen menoihin ja muihin pien- ja keskituloisten elämänlaadun kannalta olennaisiin asioihin. Oikeisto hallitsee tiedottamista ja valitsee aiheet, joilla mielipiteisiin vaikutetaan. Leikkauksia tarjotaan ainoana vaihtoehtona, jota ne suinkaan eivät ole. Alan kyllästyä tähän, entä te?

Rahaa on, mutta se on pientuloisen, työttömien, vanhusten, vammaisten ja lapsiperheiden kannalta väärässä paikassa. Verovaroja valuu Suomesta jatkuvasti ulkomaille ja sijoituksiin rahoitusmarkkinoille sen sijaan, että rahat käytettäisiin välttämättömien palvelujen rahoittamiseen ja työllisyyttä parantaviin investointeihin. Suomen verosäkki vuotaa pahasti ja kansan enemmistö voi päivä päivältä huonommin.

Vaalit ovat kansan mahdollisuus muuttaa Suomen talouspolitiikan suuntaa. Oikeiston linja on erittäin selvä. Edelleen tullaan leikkaamaan terveyspalveluista, kouluista, julkiselta sektorilta vedoten siihen, että muuta mahdollisuutta ei ole. Vaihtoehtoja on, mutta niitä eivät oikeisto eivätkä populistit tarjoa.

Vasemmistoliiton esittämä talouspoliittinen linjaus perustuu siihen, että silloin kun valtiolla menee heikommin, niin juuri silloin on elvytettävä, eli satsattava esimerkiksi teiden ja hometalojen korjauksiin ja muihin työllisyyttä parantaviin investointeihin. Verovuodot tukkimalla ja työllisyyttä parantamalla kansamme enemmistön elämänlaatu paranee.  

Tarja Bohm
Ehdokas, Vasemmistoliitto
Kaakkois-Suomen vaalipiiri

7.3.2015 Kotka
 

 

Hallituksen kiristyslinja osuu myös pieneläkeläisiin

Pertti Kuosmanen (mielipide Kymen Sanomat 10.2.) nostaa esiin eläkeläisten, erityisesti pientuloisten eläkeläisten ongelmat ja aivan oikeutetusti. Olen pitkälti hänen kanssaan samaa mieltä, ja näin vaalien alla on hän valinnut juuri oikean hetken nostaa esiin pienet eläkkeet.  

 Kuitenkaan ei ole aivan totta, ettei kukaan välitä eläkeläisten asioista. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on tehnyt lakialoitteen, jossa esitetään kaikkiin eläkkeisiin täyttä indeksikorotusta. Vasemmistoliiton mielestä hallituksen päätös jäädyttää eläkkeet ja muut sosiaalituet on pienillä tuloilla elävien kannalta kohtuuton. Kun elinkustannukset nousevat, voiko pienituloinen enää tehdä muuta kuin jättää lääkkeet ostamatta, sanoo vasemmistoliiton aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja Risto Kalliorinne.

Hallitus esittää laajasti sosiaalietuuksien ja eläkkeiden osittaista indeksileikkausta vuodelle 2015. Tällöin 1,1 %:n sijasta korotus olisi vain 0,4 %. Hallitus ei aio kompensoida muutosta seuraavissa työeläke- ja kansaneläkeindeksien tarkistuksissa, päinvastoin se esittää käytäntöä pysyväksi.
Näin eläkeläisten kurjistaminen jatkuisi joka vuosi ja aina vaan pahempana, sanoo Kalliorinne.

Eläkeläisten kurjistaminen on vain yksi esimerkki siitä, miten tämä hallituksen aikana on pientuloisten asema heikentynyt. Suomessa viimeisten kymmenen vuoden aikana eriarvoisuus on lisääntynyt huimasti, rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät entisestään köyhtyneet, eikä tähän kaikkeen ole syynä kansainvälinen taloudellinen lama, kuten meidän annetaan mielellään ymmärtää. Syynä ovat hallituksessamme tehdyt suurtuloisia suosivat päätökset eduskunnassa ja erityisesti hallituksessa.

 Aivan kuten palkoissa, myös eläkkeissä on huimia eroja. Suomessa on joukko erittäin rikkaita eläkeläisiä ja on niitä, jotka todella joutuvat kituuttamaan toimeentulonsa rajamailla. Pieneläkkeensaajien asia on todella hyvä nostaa päivänvaloon. Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa meidän tulee kyetä hoitamaan paremmin vanhuksemme ja eläkeläisemme, lapsemme ja vammaisemme.  Johtajien bonukset taitavat olla ainoa asia, joka on hoidettu melko hyvin viimeisten kymmenten vuosien aikana. 

 

Eläkerahastoihin on kertynyt mittavia summia, ja niiden käyttötarkoitus on saanut uusia muotoja. Eläkerahastojen varat eivät loju toimettomina, vaan niistä on tullut merkittävä osa sijoitustoimintaa.   Eläkeuudistus tulee voimaan vuonna 2017. Työ on tekeillä. On todella oikea aika nostaa ääntä pientuloisten eläkeläisten elinolojen kiristämisen lopettamiseksi.

 

Tarja Bohm, vas.

Kaupunginvaltuutettu, Kotka

Eduskuntavaaliehdokas, Kaakkois-Suomen vaalipiiri

10.2.2015

Media on muuttunut vallan vahtikoirasta politiikan tekijäksi

Professori Juha Siltalan mukaan 85%  medioista Suomessa on yksityisessä omistuksessa. Siltalan mielestä mediakeskustelumme on ”berlusconimaista” , sen tarkoitus on valvoa tiettyjä intressejä ja sillä on oma agendansa. Näin on. Medioiden yksityinen omistus tarkoittaa myös sitä, että lehtien agenda noudattaa omistajien tahtoa. Sitoutumatonta lehdistöä ei ole olemassakaan.

Asioiden ja tapahtumien taustoihin ja analysointiin ei ole medialla aikaa. Kaiken tiedotuksen on tapahduttava nopeasti, välittömästi ja ennen kaikkea maksimaalisesti huomiota herättävällä ja myyvällä tavalla. Tämä johtaa yhä mustavalkoisempaan ja kärjistetympään tiedottamiseen.

Suomen hallinnon ja kansalaisten yhteinen tietoportaali verkossa (Demokratiatietopankki) toteaa: "Nykyään valtamediat ovat suureksi osaksi liikeyhtiöitä, joiden tavoitteena on tuottaa voittoa omistajilleen. Tiedotusvälineille onkin hankala kysymys, onko niiden perimmäinen olemassaolon tarkoitus ainoastaan voiton tekeminen vai jokin muu, yhteiskunnallisempi syy, esimerkiksi tiedon lisääminen tai epäkohtiin puuttuminen."

"Ongelmaksi muodostuu, että median todellisuus vaikuttaa helposti koko todellisuudelta. Asiat, ihmiset tai ajatukset jotka eivät pääse läpi mediassa, muuttuvat helposti näkymättömiksi. ”

Tällaista taktiikkaa noudatetaan esimerkiksi silloin, kun vaikkapa Vasemmistoliiton esittämät ajatukset pääsevät vähemmän esille kuin esimerkiksi Paavo Arhinmäen punaiset tennarit.  Tiedottamisesta tulee viihteellistä ja pinnallista.

Asiatietoa tarjoillaan usein aivan kuin jatkokertomuksen muodossa toistamalla tiettyä uutista niin, että sen (ja halutun mielikuvan) välittyminen menee perille.
 

Meitä hallitaan myös peloilla. Meille luodaan valtamedian (erityisesti keltaisen lehdistön) avulla erilaisia uhkakuvia. Esimerkiksi, että Venäjä olisi meille yhtäkkiä ainoastaan suuri uhka tai, että maahanmuuttajat olisivat syypäitä kaikkiin Suomen ongelmiin, kuten tietty äärioikeistolainen perussuomalainen joukko väittää. Perussuomalainen populismi ruokkii mediaa kädestä ja saa haluamiaan räväköitä otsikoita. Faktat ja asiatieto jäävät sivuun, koska ne eivät myy.  

 Yhtä tärkeää kuin se, mistä kerrotaan, on se mistä vaietaan. Ikävät ja epäkaupalliset aiheet jäävät helposti marginaaliin.  Paperilehdet taistelevat olemassaolostaan. Toivottavasti eivät laadun kustannuksella.

Tarja Bohm, Vasemmistoliiton ehdokas eduskuntavaaleissa 2015
Kotka, Kaakkois-Suomen vaalipiiri

Kansalaisaktiivisuus kannatti - Luontoarvot voittivat Kotkan Itärannassa 16.2.2011

Eräänä lokakuun aamuna 2008 liikuin koirani kanssa Kotkan Itärannan ja Äijänniemen lähimetsässä ja havaitsin, että siellä oli alettu pystyttää outoja tontinmerkkejä, vaikka alueen kaavoituksesta ei ollut vielä tehty päätöksiä. Tulin kotiin ja tuohtuneena kirjoitin siltä istumalta paikallislehteen kirjoituksen, jossa kutsuin sekä päättäjät, että asukkaat koolle paikan päälle tutustumaan alueeseen ja keskustelemaan asiasta. En arvannut, että tästä käynnistyisi spontaani kansanliike ja noin 2,5 vuotta kestänyt taistelu arvokkaan harjualueen, lähimetsän, kaikille vapaiden rantojen ja virkistysalueen puolesta.

Metsäalue on A. Ahlström Oy:n omistama 74 ha:n metsäinen ja arvokas hiekkaharjualue, joka on kaupunkimme asukkaille tärkeä virkistysalue, mutta jota uhkasi kaavoittaminen kalliiksi ja suuriksi rantatonteiksi, joille suunniteltiin ökytalojen täyttämää luksusasuinaluetta.

Käynnistimme kansanliikkeen vapaiden rantojen ja alueen luontoarvojen puolustamiseksi. Keräsimme nimiä adressiin, kirjoitimme lukemattomia vetoomuksia päättäjille ja lehtiin, annoimme haastatteluja eri medioille TV mukaan luettuna, avasimme projektille kotisivut, joilla toimme esiin faktoja ja perusteluja, tutkimme lakipykäliä koskien luontoarvoja sekä kaavoituksen kiemuroita, kävimme neuvotteluja päättäjien, luontojärjestöjen, ympäristöviranomaisten kanssa. Papereita ja karttoja kertyi muutama mapillinen, kirjoituksia, tiedostoja, kuvia ja muuta materiaali aivan mieletön määrä.

Välillä tuntui turhauttavalta huomata miten vähän monet rahan valtaa yli kaiken kunnioittavat poliitikot välittivät meidän asukkaiden esittämistä faktoista, jopa luontoa ja kaavoitusta koskevasta lainsäädännöstä. Meitä väheksyttiin, meille ei aina välitetty vastata, meidät koetettiin vaikenemalla tehdä näkymättömiksi, mutta me emme antaneet periksi.

Onneksi saimme myös puolustajia ja tukea paitsi laajalti koko kaupungin alueen asukkailta, myös paikallisilta ympäristö- ja luontojärjestöiltä. Pitkä taistelu päättyi lopulta luontoarvojen ja asukkaiden voittoon hallinto-oikeuden päätöksellä 16.2.2011 ja suunniteltu kaava kumottiin.

Tällä hetkellä harjumetsäalue on meille asukkaille entistäkin rakkaampi virkistysalue, jossa ahkerasti käytettyjä polkuja risteilee sinne tänne, jossa kerätään marjoja ja sieniä, jossa voi tavata oravia, rusakoita, monenlaisia lintuja, jopa ketun tai vähemmän suositun supikoiran. Kauniit merimaisemat rannoilta ovat ahkerasti kuvattuja kohteita.     

Tiedän, että useilla paikkakunnilla on käyty ja käydään tälläkin hetkellä vastaavia taisteluja, joissa vastakkain ovat luontoarvot, asukkaiden oikeus ja toive säilyttää arvokkaita rantoja ja virkistysalueita kaikille vapaina kulkea, ja toisella puolella rahanahneus ja tarve nähdä luonto aina ja kaikkialla ainoastaan rahan tuottamisen välineenä. Itselleni tämä oli erittäin rankka mutta opettavainen kokemus, joka teki minusta peräänantamattoman taistelijan sen puolesta, että meillä asukkailla tulee olla oikeus vaikuttaa kaupunkimme ja asuinalueidemme suunnitteluun.

Koko tarinan voit lukea kotisivuilta www.proaijanniemi.net

Tarja Bohm, kieltenopettaja FM
Pro Äijänniemi -kansalaisliikkeen käynnistäjä ja vetäjä
Kotkan kaupunginvaltuutettu 2013-2016
Kaupunginhallituksen varajäsen ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen
Vasemmistoliiton ehdokas eduskuntavaaleissa 2015 

 

Vasemmistoliiton Kotkan joukkue toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

 

Kuvassa vasemmalta: Suvi Silvala ja Voitto-poika, Eeva Dufva, Seija Piipponen-Pekkola, Faruk Abu Taher, Tarja Bohm, Joulupukki, Joona Mielonen ja Pentti Tiusanen.

Ehdokkaina eduskuntavaaleissa 2015:
Suvi Silvala
Seija Piipponen-Pekkola
Faruk Abu Taher
Joona Mielonen
Pentti Tiusanen ja
Tarja Bohm Näytä blogi

Kotkasta uusi Las Vegas!

Kotkansaaren kaupunkisuunnittelulautakunta päätti asettaa nähtäville Kotkan Kantasataman uuden kaavasuunnitelman. Se todennäköisesti tullaan hyväksymään, koska kenelläkään ei ole riittävää rohkeutta ilmaista julkisesti pelkoaan siitä, että hanke perustuu suurellisiin unelmiin, ei todellisuuteen.

Taustalla päättäjien hiljaisuudelle on varmasti enimmäkseen ns. poliittisen itsemurhan pelkoa, koska hankkeen mielikuvamainonta on ollut niin totaalista.

Kotka tarvitsee kipeästi uusia työpaikkoja, kaupunkimme kehittämistä ja työpaikkojen luomista, mutta mielestäni sitä tarvitaan realistisin perustein ja hankkein.

Päättäjille ei ole toistaiseksi esitetty minkäänlaisia lukuja, vain pitkä rivi englanninkielisten ja siksi vakuuttavilta kuulostavien (?) sijoittajien nimiä, joista ainakin kaupungin johto on hurmaantunut. Meidän on ilmeisesti tehtävä päätöksemme täysin luottaen joulupukkiin Cameron Sawyerin hahmossa. Tämä on totuus, vaikkei sitä kukaan uskalla ääneen sanoa.

Entinen hyvä liikemiespomoni (paikallinen muuten) opetti minulle liikemiestaitojen aakkosia. Hän sanoi, että ei huoltoasemaakaan kannata perustaa sinne missä autot eivät kulje. Näin on. Me olemme suunnittelemassa Kotkansaarelle suurta maanpäällistä ostosparatiisia tietäen, että asukaspohjalla (n.55.000) sen kannattavuus ei tule olemaan lähimainkaan riittävä. Siksi suunnitelman perustana on, että alueelle tulee ympäri Suomea ja Venäjää junilla, autoilla ja laivoilla ostovoimaisia asiakkaita.

Kun tähän yhteen koriin nyt sitten lapataan kaikki Kotkan munat, niin riskit kasvavat ja muut hankkeet seisahtavat resurssien puutteeseen.

Samaan aikaan Jumalniemessä rakennetaan ramppeja 18 miljoonalla - niin mihin?
Ja Karhulassa, Kymissä ja muualla Kotkansaaren ulkopuolella on hiljaista, niin kuin on ollut viimeiset yli 30–40 vuotta ja yhä hiljenee... mutta ketä kiinnostaa? Kotkansaaren ulkopuolella asuu vain n. 42.000 kotkalaista.

Nyt minut sitten haukutaan pessimistiksi. Sillä lailla politiikassa toimitaan. Luodaan mielikuvia. Pelkkien mielikuvien avulla ei voi tehdä realistisia ja vastuullisia päätöksiä. Rehellisyys tuntuu olevan kadonnut voimavara.

Hanketta ei saisi kritisoida. Kotkassa pitää olla positiivisia. Okei. Kotkasta tulee varmaan uusi Las Vegas. Onnea! Ehtiiköhän kaupunginjohtaja jäädä eläkkeelle ennen sitä?
 
 Tarja Bohm, Kotka 11.12.2013

 

KOTKAN BUDJETTIKÄSITTELY VALTUUSTOSSA 10.11.2014

Minusta meitä päättäjiä on opastettu kiinnittämään huomiota LIIKAA vain ja ainoastaan palvelujen vähentämiseen. Liian vähän on etsitty budjetista muita kohteita vähennyksiin. Olemme vasemmistoliiton ryhmän kanssa käyneet jo monena päivänä ja iltana ja edelleen käymme sivu sivulta läpi budjettiesitystä.

Minusta sieltä on vieläkin löydettävissä kohtia, joihin puuttua mieluummin kuin vain palvelujen vähentämiseen. Esimerkiksi, vielä ei ole kyseenalaistettu suuria yläpään hallintokuluja (ostopalvelut) tai hirveän suuria panostuksia markkinointiin (Tall Ships Race ja muut vastaavat hankkeet (jotka ovat kivoja, mutta ei tulisi liioitella), eikä varsinkaan Cursorin vuosittain nielemiin suuriin summiin tai siihen, että omalla, kaupungin 100% omistamalla energiayhtiöllämme ei ole koskaan mennyt yhtä hyvin. Olisi hyvä, jos yhtiö, jonka toimintaa tuetaan ja jonka sähkölaskuja maksetaan, ottaisi myös enemmän osaa säästötalkoisiin silloin, kun on tiukat ajat.

Mietin, että onkohan nyt niin, että Kotkassa on olemassa tabuja, joihin ei saisi koskea? Ei pitäisi olla. Keskustelu ja päähuomio on mielestäni nyt budjettikäsittelyn alla kohdistettu liiaksi vain pariin asiaan, ja kaikki muu menee liian helposti läpi ilman kysymyksiä.

Tätä haluaisin painottaa kaikille valtuutetuille evästykseksi huomiseen budjettikäsittelyyn. Asiallista keskustelua ilman populistista vouhotusta, sekä yhteistyötä ja laaja-alaista harkintaa budjetin tasapainotukseen toivoen.

Tarja Bohm 9.11.2014

Kaupunginvaltuutettu, Vasemmistoliitto Kotka

Säästettävä on, mutta miten ja mistä

Meille päättäjille Kotkassa tarjotaan pääasialliseksi säästömenetelmäksi punakynää käteen, jolla meidän toivotaan viivaavan yli palveluja, joista voitaisiin luopua.  Valitettavaa on, että tämä lähtökohtainen tarkastelutapa ei paranna kaupungin omien palvelujen tasoa, vaan heikentää sitä. Oletetut säästötkään eivät kestä kokonaistarkastelua.  

Meitä ohjaillaan liikaa siihen, että säästöjä tehdään viivaamalla yli kokonainen palvelu (esim. Karhulan muistisairaala) tai vähentämällä henkilökuntaa, kun sen sijaan olisi tarkasteltava palvelujen sisältöä, mahdollisia päällekkäisiä toimintoja ja esimerkiksi sitä, ohjataanko vaikkapa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvitsijat suoraan oikeaan palveluun?

Esim. käydessämme päättäjien kanssa keskustelemassa henkilökunnan kanssa pitkäaikaistyöttömiä palvelevassa yksikössä (Väylä), tuli henkilökunnalta lukuisia konkreettisia ehdotuksia, joiden korjaus tuo säästöjä ja järkeistää toimintoja.

Olen varma siitä, että monen muunkin palveluorganisaation sisällä on tietoa ja osaamista siitä, kuinka toimintoja voidaan kehittää ja siten saada säästöjä.  Väylän henkilökunnan esittämät kysymykset ja toiminnan parannusehdotukset on viety edelleen palvelujohtajalle, jonka vastaus oli: ”kiitos, olemmekin juuri palkkaamassa konsultit tutkimaan tätä asiaa”.

En ymmärrä, miksi kaupungin omat virkamiehet yhteistyössä kunkin organisaation kanssa eivät pysty itse tällaisia hyvin konkreettisia ongelmakohtia käymään läpi, ilman kulloinkin 30.000 eurolla palkattavaa ulkopuolista konsulttia.  Konsulttityön hinta tehtävässä kuin tehtävässä tuntuu olevan lähes aina tuo 30.000 €, johon summaan asti virkamiehen päätäntävallassa on konsulttisopimusten solmiminen. Konsulttipalkkiot hukutetaan sitten hallinnon kokonaiskuluihin.

Pyynnöistä huolimatta selvitystä konsulteille maksettujen palkkioiden määristä vuositasolla emme ole pyynnöistä huolimatta koskaan saaneet.

Säästöjä on saatu aikaan suurimmalta osin väkeä vähentämällä. Suuri osa irtisanotuista on joutunut työttömyyskortistoon, jolloin tämä ei ole kaupungille säästöä.   

Vetoan valtuustoryhmiin, jotta yhdessä päättäjinä ottaisimme enemmän ohjia omiin käsiimme. Nyt tilanne vaikuttaa kovin kokoomuslinjaiselta ja se ei ole erityisesti pienituloisten asukkaidemme edun mukaista

Ukrainan ja Suomen pysyttävä NATON ulkopuolella

Medialla ei ole aikaa tapahtumien taustojen tutkimiseen ja syvempään analysointiin. Tiedotuksen on tapahduttava nopeasti, välittömästi ja ennen kaikkea maksimaalisesti huomiota herättävällä ja myyvällä tavalla. Lähteinä käytetään yksiä ja samoja uutiskanavia. Tämä johtaa yhä mustavalkoisempaan, kärjistetympään ja yksipuolisempaan tiedottamiseen, mikä näkyy myös tiedotuksessa Venäjän ja Ukrainan tapahtumista.

Meitä hallitaan peloilla. Meille luodaan valtamedian ja erityisesti keltaisen lehdistön median avulla kuvaa esimerkiksi siitä, että Venäjä on nyt ainoastaan uhka, suuri karhu, jota pitää pelätä. Kunhan ei vain kävisi niin, että syöksytään karhua karkuun ja suoraan suden suuhun (NATO).

Venäjän rajalla, kuten ei Suomenkaan puolella, ei ole tankkeja eikä sotakaluston suurta keskittymää. Kuvitelkaa, mikä olisi tilanne, jos Suomi kuuluisi NATOon? Silloinhan itärajastamme tulisi erittäin tiukka ja sotakalustoa olisi paljon molemmin puolin rajaa.  Tällainen uhkakuva on paljon pelottavampi kuin nykytilanne, jossa meillä on hyvät suhteet niin itään kuin länteenkin.

 Mihin on kadonnut venäjäntuntemuksemme, josta olemme aina ylpeilleet? Onko uusi sukupolvi sokeutunut sille tosiasialle, että Venäjä tulee aina olemaan rajanaapurimme? Uusi päättäjäsukupolvi tuntuu NATO-kiihkon vallassa olevan Stubbin lailla hurmaantuneen liiaksi amerikkalaisesta maailmanherruutta tavoittelevasta politiikasta. Onneksi tasavallan presidentillä ja ulkoministerillä tuntuu sentään olevan ajatukset maamme turvallisuudesta vielä maan pinnalla. 

 En puolustele Venäjän toimia, Kansainvälisiä lakeja on noudatettava. Venäjä näkee kuitenkin tilanteen NATOn laajentumispyrkimyksenä ja vastustaa Naton laajenemista entiselle omalle alueelleen.  Ukraina on historiallisesti erityinen alue Venäjälle. Se on ”äiti-Venäjä”, josta koko Venäjän entinen imperiumi on saanut alkunsa. NATOn tunkeutuminen sinne, on kerrassaan mahdoton ajatus Venäjälle. Ultimatumien esittäminen pakotteiden muodossa, saa Venäjän vain vastaamaan entistä tiukemmilla vastatoimilla.

 Paras ja kaikkien osapuolten kannalta turvallisin vaihtoehto olisi se, että Ukraina jäisi NATOn ulkopuolelle. Täten Ukraina, yhdessä Suomen kanssa, muodostaisi neutraalin vyöhykkeen idän ja lännen välille. Tässä olisi haastetta tarjolla rauhandiplomatialle.

 

Tarja Bohm, Kotka
diplomikielenkääntäjä, HuK
Kaupunginvaltuutettu (vas,) Kotka

25.8.2014

Jotta totuus ei unohtuisi Hallan tuulivoimaloista

Kotkansaaren ja Hallan tuulivoimalahankkeet saivat alkunsa jo vuonna 2011. Seurasi monia yleisötilaisuuksia ja ELYn vaatima ympäristövaikutusten arviointimenettely eli YVA.

Kotkansaari todettiin heti alkumetreillä tuulivoimasijoittamiselle aivan mahdottomaksi, mutta Hallaan voimaloita ajettiin väheksyen lähialueiden asukkaiden huolta asiasta, kunnes viimein nyt, 2014 asialle saatiin lopultakin järkevä päätös.

Ratkaisuun päädyttiin vasta, kun puolustusvoimat tulivat asukkaiden avuksi ja kun kaikki päättävät tahot saatiin oivaltamaan alueen merkitys potentiaalisena alueena kaupunkirakenteen tulevalle kehittämiselle.

Asukasmielipiteille ei vieläkään ole haluttu antaa merkittävää arvoa, vaikka mielipiteet olivat erittäin hyvin perusteltuja ja perustuivat ELYn ja muiden viranomaisten antamiin lausuntoihin, sekä saatuihin kokemuksiin muista toteutuneista vastaavista hankkeista lähialueilla.

Julkisuudessa on myös esitetty virheellistä tietoa siitä, että ELY -keskuksella ei olisi ollut huomauttamista tästä hankkeesta. ELY katsoi heti alkuvaiheessa välttämättömäksi teettää Ympäristövaikutusten arvioinnin tuulivoimaloiden vaikutuksista. Arviossa esitettiin useita kriittisiä näkökulmia hankkeesta. YVAn tarkoitus on toimia ohjeena ja antaa suuntaviivoja päätöksenteolle ja lausunto on voimassa koko hankkeen etenemisajan.

ELY -keskus on (2.8.2013) pyytänyt nähtäväkseen raporttia Hallan maaperätutkimuksesta. Tutkimusta on maanomistaja UPM pitänyt jatkuvasti piilossa, vaikka siihen vedottiin myös esteenä Hallan muulle rakentamiselle. Tutkimusraportti on vihdoinkin saatettava julkisuuteen ja viranomaisten tarkasteluun. 

Tulevaisuus näyttää, ovatko päättäjät asioiden ja faktojen tasalla myös Hietasen teollisuusalueelle suunniteltujen 4 tuulivoimalan kohdalla.  Ne sijaitsevat myös taajama-alueella ja kaupunkirakenteen sisällä.

Kaupunkisuunnittelun perustehtävä on turvata kaikkien sen asukkaiden turvallinen ja viihtyisä elinympäristö samanarvoisesti joka puolella kaupunkia.

 Tämä kaikki, jotta totuus ei unohtuisi. Asiat harvoin ovat täysin mustavalkoisia. Tuulivoima on hyvää ja puhdasta energiaa. Sen oikeasta sijoittamisesta tässä kaikessa on ollut kyse.

Tarja Bohm
kaupunginvaltuutettu (vas.) Kotka
kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen

19.8.2014

Informaatiosota vain yltyy - missä ovat maailmanluokan diplomaatit?

Ukrainan kriisi on vain eskaloitunut ja suistuu jatkuvasti mielettömämpään suuntaan. Ukrainan maaperällä käydään toisaalta sisällissotaa, toisaalta se on maailman suurvaltapolitiikan sijaisnäyttämönä. Sodankäynnistä kärsii eniten, kuten aina ja kaikissa sodissa, siviiliväestö.

Informaatiosota vain yltyy puolin ja toisin ja vastakkainasettelu kärjistyy. Uutisoinnista on kuitenkin pääteltävissä, että huolta kannetaan enemmän taloudellisista menetyksistä kuin ihmishengistä.

Missä ovat nyt ne kaikki kuuluisat Nobel-rauhanpalkintoja noukkineet diplomaatit? Nyt heille olisi käyttöä, ei ainoastaan Ukrainassa, vaan myös esim. Gazassa, jossa jo usean sukupolven lapset eivät ole rauhaa eläneet lainkaan.  

Venäjää ei voi nöyryyttämällä ja aseita tai pakotteita lisäämällä saada muuttamaan asennettaan. Suurvaltakäsitykset ovat syvälle juurtuneet niin siellä kuin lännessäkin. Diplomatia on ainoa tie välttää uuden kylmän sodan rakentuminen idän ja lännen välille.

Diplomatia toimii kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Sen tietää jokainen naapureidensa kanssa hyvin toimeen tuleva tai riidoissa oleva ihminen. Jos pensasaidan yli huudellaan uhkauksia, niin takaisin tulee vielä tiukempia toimia. Toisaalta, jos istutaan rauhanrakentamisen pöytään, niin on mahdollista elää rinnakkain sovussa.  

Sota- ja varsinkin Nato-intoilijat lisäävät bensaa liekkeihin lietsomalla hysteriaa ja pelkoa sielläkin, missä siihen ei aihetta olisi. Pääministeri Stubb kertoi tv-haastattelussa, että suomalaisia ei voi viedä Natoon äkkirynnäköllä, vaan hitaasti hivuttaen. Niinpä niin, meitä on tässä viime vuodet hitaasti hivutettu paitsi Natoon, myös yhä nopeammin eriarvoistuvaan yhteiskuntaan, jossa toisilla on suunnattomasti enemmän kuin he tarvitsevat ja toisilla ei ole varaa edes siihen välttämättömimpään toimeentuloon.

Sen verran historiasta meidän olisi tullut oppia, että ainakaan aseiden kalistelulla, uhkailulla ja pelottelulla ei parempaa tulevaisuutta eikä rauhaa rakenneta.

-----------

Velä lisään tähän - jo tekstin julkaisun jälkeen, etten hyväksy sen enempää Venäjän toimia Ukrainassa, kuin Israelinkaan toimia Gazassa.

Mielestäni Suomen vanha puoluettomuuspolitiikka oli viisasta omana aikanaan ja uusi rooli rakentavan diplomatian saralla olisi sille hyvää jatkoa.

Kirjoitukseni tarkoitus ja pointti on diplomaattisen ratkaisun peräänkuuluttaminen. Tämä tiedoksi sota- ja Nato -intoilijoille.

Tarja Bohm, Kotka

Miksi meillä oikeastaan kaikki on niin kallista?

Suomi on perinteisesti suurten tuotantolaitosten maa. Suuret monopoliasemassa olevat yhtiöt eri aloilla tarvitsevat suuria volyymejä ja suuria voittoja. Suomessa lähes kaikki perustuu suurtuotantoon, suuriin keskusliikkeisiin, suuriin energialaitoksiin, suuriin voittoihin, suuriin palkkioihin ja suuriin bonuksiin. Kaikki suuri on syrjäyttänyt pienen, joka taistelee olemassaolostaan.

Ajatelkaapa itse. Miksi Suomessa vaikkapa ruoka on niin kallista? Meille opetetaan, että koska asumme pohjoisella pallonpuoliskolla ja ruoan (ja kaiken muunkin) tuottamiseen kuluu energiaa enemmän kuin etelässä. Totta. Meille opetetaan myös, että työn hinta Suomessa on liian korkea ja niiden, joilla työtä on, tulisi tehdä sitä pienemmillä palkoilla, koska suuryritykset tarvitsevat suuria voittoja.

Median kautta meille opetetaan Suomen ”kilpailukyvyn parantamisen” tärkeyttä, ja kehotetaan kuluttamaan enemmän, koska yhteiskunta tarvitsee sitä.  Kysynpä vaan, että entä jos emme haluakaan tällaista jatkuvaan voiton kasvua tavoittelevaa mallia elämälle? Entä jos meille vähemmän olisikin enemmän. Entä jos työtä olisikin useammalle, jos sitä tehtäisiin paikallisesti ja meitä lähempänä pienemmissä yksiköissä, joissa eivät energia- ja muut tuotantokustannukset olisikaan niin suuria?

Suuret yrityksemme ovat jo pitkään suunnanneet muualle etsimään suurempia voittoja halpatuotannon maista. Etelä-Amerikassa eucalyptus kasvaa nopeammin kuin suomalainen mänty. Puunjalostus on jo onneksi herännyt myös biojalostuksen kehittämiseen, jolla suomalaisella insinööritaidolla on kysyntää.

Energiasta maksamme aivan kaikissa laskuissamme, ostimme sitten maitoa, leipää tai kännyköitä tai ihan mitä tahansa.  Tuotantokustannuksista maksamme myös, jakelukustannuksista maksamme. Suurin osa tuotannostamme ja sen jakelusta perustuu suuriin yksiköihin, isoihin keskusliikkeisiin, marketteihin ja suuriin tilakokoihin. Pientilojen toiminta on jo aikaa sitten tehty kannattamattomaksi ja pakotettu maanviljelijät ja tuottajat laajentamaan ja tekemään suuria tiloja. Pienet tilat ovat jääneet tyhjiksi ja ihmiset pakotettuja etsimään työtä muilta aloilta.

Miksi? Siksi, että tavoitellaan aina vaan suurempia voittoja. Kysyn vaan, että kenet ne tässä yhteiskunnassa ovat tehneet onnelliseksi? En tiedä, mutta rikkaiksi ne ovat tehneet suuryritysten omistajat ja johtajat.

Kansalaisille edullisin vaihtoehto – paikalliset pienvoimalat

Artikkeli Kymen Sanomissa 2.7. otsikolla ”Bensaa omalta katolta” (kopiot alla kuvissa) oli hyvä. Malli, jossa asuntojen energiantarve, lämmitys ja sähkö tuotetaan paikallisissa pienvoimaloissa, on ihan mahdollinen. Meillä Suomessa esteenä on vain suurten energiayhtiöiden monopoliasema energianjakelussa ja tuotannossa.

Saksassa voivat esim. kyläyhteisöt tuottaa energiaa omiin tarpeisiinsa ja siirtää/myydä ylimääräisen yhteiseen kantaverkkoon. Meillä esteenä on järjestelmä, joka tukee suurtuotantolaitoksia ja jakeluyhtiöitä ja perustuu kalliiseen siirtoverkkoon. Pientalojen tuottaman ylijäämäenergian siirto kantaverkkoon on periaatteessa mahdollista myös Suomessa, mutta siihen liittyminen on vielä hankalaa, eikä ymmärtääkseni erityisen edullista yksityisasukkaalle.

Näistä asioista päättävät eduskunnassa lakeja säätävät ihmiset. Meidän on valittava sellaisia edustajia eduskuntaan, jotka ymmärtävät, että pienenergiatuotanto paikallisesti tuottaa meille edullisempaa energiaa ja säästää siirtokustannuksissa myös. Se on tulevaisuuden vaihtoehto. Esimerkkejä on olemassa.

Suomessa energiayhtiöt kahmivat voittoja ja ihmiset maksavat kalliita energian siirtohintoja. Tämän tietää ja näkee energialaskussaan jokainen omakotitaloaan lämmittävä ja vaihtoehtoja jatkuvasti punnitseva kansalainen.
Monille kotitalouksille on omien aurinkopaneelien ja jopa maalämpöönkin siirtyminen toistaiseksi ihan liian kallista. Voi hyvällä syyllä kysyä miksi? Siksi, että meillä suurten energialaitosten voitot ovat vielä etusijalla, kun toisessa vaakakupissa olisi ekologisuus ja säästö asukkaille ja kansalaisille. Suurten energiayhtiöiden monopolien rikkoutumisen näkevät oikeistopoliitikot uhkana.

Maailman tulevaisuutta hallitsee se, joka hallitsee energiavaroja. Suomen teknologinen osaaminen tulee valjastaa paitsi uusien energiamuotojen kehittämiseen, myös nimenomaan paikallisen ja paikallisesti omistettujen pienvoimaloiden ns. mikroverkkojen perustuviin energiaratkaisuihin. Tällaisessa mallissa hyöty tulisi suoraan kansalaisille, eikä valuisi suurten yhtiöiden pörssisijoituksiin tai johtajien bonusjärjestelmien tukemiseen.

Tarja Bohm
Kotka, kunnanvaltuutettu (vas.)
 
 

(klikkaa kuvaa alla - niin näet sen suurempana)